Millainen jälki koronapandemiasta jäi palvelualoille?

Oli maaliskuu 2020, Lohtajan ampumaleirillä varusmiesten puheissa oli vain yksi aihe – saapuuko pandemia Suomeen ja joudummeko jäämään karanteeniin Pohjois-Pohjanmaan maastoon.

Siitä alkoi minun pandemiakokemukseni –huhupuheista luonnon varaan jäämisestä, koska yhteiskuntaan palaamista ei välttämättä pidettäisi Puolustusvoimissa turvallisena. Monet puhuivat liioittelusta ja hieman herkemmin tarttuvasta flunssasta, toiset sukupuutosta.

Totuus kuitenkin on se, että pandemian vaikutukset olivat valtavat – tartuntaluvut kasvoivat nopeasti ja ihmishenkiä menetettiin.

Jo pandemia-aikana työttömyyden luvut palautuivat melko nopeasti, mutta eivät kokonaan.

Taudin leviämisen estämiseksi Suomessa tehtiin lukuisia rajoitustoimia, ravintoloita suljettiin, ihmisten tapaamisia rajoitettiin, matkustamista kiellettiin ja eräässä vaiheessa jopa koko Uudenmaan raja suljettiin.

Näillä ja monilla muilla toimilla oli kauaskantoisia vaikutuksia niin ihmisten elämään kuin myös talouteen, niin tarjonnan kuin kysynnän kautta, puhumattakaan työmarkkinoista.

Alkuvuodesta 2020 kansantaloudessa havaittiin ennennäkemätön lomautusten aalto^{[Kuva 1.]}, jonka vaikutuksista työllisyyteen taloustieteilijät eivät osanneet olla yhtä mieltä. Osa osoitti, että pandemian aiheuttama työttömyys on vain väliaikaista ja palautuu heti, kun pandemia on ohi^[1]. Toiset taas olivat sitä mieltä, että pandemia aiheuttaisi sitkeää työttömyyttä ja talouden stagnaatiota^[2].

Nyt, kun pandemia alkaa olla jo takana ja viimeisetkin tilastot pandemia-ajan työmarkkinoista alkaa olla saatavilla, voidaan huomata, että molemmat saattavat olla ainakin osittain oikeassa.

Maalis-huhtikuussa työttömien määrä kasvoi 309000:sta 433000:een, mutta marraskuuhun mennessä määrä putosi jo 314000:een. Sen jälkeen pandemian toinen aalto aiheutti uusia ongelmia^[3]_. Siis jo pandemia-aikana työttömyyden luvut palautuivat melko nopeasti, mutta eivät kokonaan, vaikka suuri konkurssiaalto Suomessa vältettiinkin^[4].

Näyttäisikin siltä, että osa työnsä menettäneistä työntekijöistä ei katsonutkaan enää taaksepäin, vaan he jättivät vanhan toimialansa pysyvästi taakseen.

Viimeisen kolmen kuukauden ajan olen tuottanut Palvelualojen Ammattiliitolle korkeakouluharjoittelijana tähän liittyvää tutkimusta. Olen poiminut Tilastokeskukselta erikseen tilatusta mikrodatasta palvelualojen työmarkkinasiirtymiä pandemia-aikana.

Suomessa syntyneitä naisia työskenteli vuonna 2022 PAMin suurilla aloilla yli 10 000 vähemmän kuin vuonna 2019.

Tämän aineiston suurin viesti on melko selkeä: suurin osa palvelualojen työttömyydestä palautui nopeasti pandemiaa edeltävälle tasolle. Kun tutkii aineistoa hieman tarkemmin, huomaa kuitenkin, että Suomessa syntyneitä naisia työskenteli vuonna 2022 PAMin suurilla aloilla yli 10 000 vähemmän kuin vuonna 2019^{[Taulukko 1.]}.

Maahanmuuttajia paljon työllistävillä aloilla kuten kiinteistö- ja maisemanhoitopalveluissa palkansaajien määrä palautui nopeasti samoin kuin miesvaltaisissa turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalveluissa.

Suomessa syntyneet naiset, jotka lähtivät pandemian aikana pois ravitsemisalalta, tulivat harvemmin takaisin kuin muut palkansaajaryhmät.

Kun tarkastelee muita ryhmiä, Suomessa syntyneitä miehiä sekä maahanmuuttajamiehiä ja -naisia, huomaa,että näiden ryhmien palkansaajien määrät ovat palautuneet huomattavasti paremmin entiselle tasolleen kuin Suomessa syntyneiden naisten. Tätä selittää ennen kaikkea kaksi asiaa: vähittäiskaupan palkansaajien määrä on ollut jo ennen pandemiaa pitkään voimakkaasti laskeva ja ravitsemisala oli yksi suurimmista pandemian uhreista. Nämä molemmat alat ovat hyvin vahvasti naisvaltaisia ja siksi korostavat naisten vaikeuksia löytää takaisin alalleen.

Nimenomaan Suomessa syntyneet naiset, jotka lähtivät pandemian aikana pois ravitsemisalalta, tulivat harvemmin takaisin kuin muut palkansaajaryhmät^{[Taulukko 2.]}. 

Tätä voi selittää sillä, että suhteessa muihin naiset siirtyivät useammin muille aloille, kun taas muut ryhmät siirtyivät herkemmin työvoiman ulkopuolelle, esim. työttömiksi tai opiskelijoiksi.

Pandemia-aikana arveltiin, että ravitsemistoiminnasta olisi siirrytty tavallista enemmän vähittäiskaupan alalle, mutta tutkimani aineiston perusteella näin ei ole.

Suurin muutos verrattaessa pandemia-aikaa sitä edeltävään aikaan on työvoiman ulkopuolelle tapahtuneessa liikkeessä. Esimerkiksi vuonna 2020 kaikista ravitsemistoiminnasta lähteneistä merkittävästi suurempi osa joutui työttömäksi kuin vuonna 2018. Jopa 42 prosenttia vuonna 2020 työttömäksi joutuneista kuitenkin palasi ravitsemistoimintaan vuoden 2021 loppuun mennessä, kun vuonna 2018 työttömäksi joutuneista palasi 22 prosenttia vuoden 2019 loppuun mennessä.^[9

 Alueellisesti ravitsemisalalla näkyy ennen kaikkea vahva sukupuolittunut ero. Miehiä oli palkansaajina enemmän vuonna 2022 kuin vuonna 2019 kaikkialla paitsi pääkaupunkiseudulla, kun taas naisia oli kaikilla alueilla huomattavasti vähemmän.

Pääkaupunkiseudullakin naispalkansaajien määrän muutos vuosien 2019 ja 2022 välillä oli -11.64 prosenttia ja miesten vastaava -3.57 prosenttia, mikä kertoo vahvasti hyvin sukupuolittuneesta ongelmasta, kun pandemian työmarkkinavaikutukset kohdistuivat ensisijaisesti naisiin.^[9

Suurin muutos verrattaessa pandemia-aikaa sitä edeltävään aikaan on työvoiman ulkopuolelle tapahtuneessa liikkeessä.

Matkailu- ja ravintola-alalta lähdettiin ennen pandemiaa paljon vähittäiskaupan, vuokratyön (78 työllistämistoiminta) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon aloille^{[Taulukko 3.]} .

Voisi helposti ajatella, että tämä liike olisi kasvanut pandemian ongelmien myötä, mutta tutkimani datan perusteella tilanne oli päinvastainen. Liike näille aloille väheni suhteessa lähtijöiden määrään.

Tutkimani datan perusteella on melko perusteltua olla samaa mieltä lukuisien tutkimusten^[5][6][7] kanssa, jotka kertovat, että pandemia vaikutti eniten naisten työmarkkinatilanteeseen johtuen pandemian vaikutuksista juuri vahvasti naisvaltaisiin aloihin.

Blogin kirjoittaja Aku-Oskari Järvinen oli kolme kuukautta korkeakouluharjoittelija PAMissa tutkien palvelualojen työmarkkinasiirtymiä Tilastokeskukselta erikseen tilatusta mikrodatasta.

Linkki Aku-Oskari Järvisen graduun Labour Market Transitions in the Service Industry During the COVID-19-pandemic in Finland

Lähteet:

[1] Forsythe, E., Kahn, L. B., Lange, F., & Wiczer, D. (2022). Where have all the workers gone? recalls, retirements, and reallocation in the covid recovery. Labour Economics, 78, 102251. URL: https://doi.org/10.1016/j.labeco.2022.102251

[2] Davidescu, A. A., Apostu, S.-A., & Stoica, L. A. (2021). Socioeconomic effects of covid-19 pandemic: Exploring uncertainty in the forecast of the Romanian unemployment rate for the period 2020–2023. Sustainability, 13(13), 7078. URL: https://doi.org/10.3390/su13137078

URL: https://doi.org/10.3390/su13137078

[3] Tilastokeskus (2024c). 12r5 — Työttömät työnhakijat eri ryhmissä, palveluissa olevat ja avoimet työpaikat kuukauden lopussa (1001), 2006M01-2024M02. URL: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyonv/statfin_tyonv_pxt_12r5.px/

[4] Veistämö, T. (2022). Konkurssiaaltoa ei tullut, mutta lopettaneiden yritysten määrä kasvoi korona-aikana yli kymmenellä tuhannella. Tilastokeskus. URL: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/konkurssiaaltoa-…-tuhannella/.

[5] Alon, T., Coskun, S., Doepke, M., Koll, D., & Tertilt, M. (2022). From mancession to shecession: Women’s employment in regular and pandemic recessions. NBER Macroeconomics Annual, 36, 83–151. URL: https://doi.org/10.1086/718660

URL: https://doi.org/10.1086/718660

[6] Huttunen, K., & Pesola, H. (2022). Covid-19 and labour market outcomes by gender in Finland. Nordic Economic Policy Review 2022: COVID-19 effects on the economy in the Nordics, (pp. 188–221). URL: https://doi.org/10.6027/nord2022-001

URL https://doi.org/10.6027/nord2022-001

[7] Mesiäislehto, M., Elomäki, A., Närvi, J., Simanainen, M., Sutela, H., & Räsänen, T. (2022). The gendered impacts of the covid-19 crisis in Finland and the effectiveness of the policy responses. Finnish Institute for Health and Welfare THL discussion papers, 2. URL: https://www.julkari.fi/handle/10024/143669

URL: https://www.julkari.fi/handle/10024/143669

[8] Tilastokeskus (2024a). 12tj – unemployed, fully laid off and on reduced working week by occupation at the end of the month (1271), 2006m01-2023m12. URL: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__tyonv/statfin_tyonv_pxt_12tj.px/

URL: https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/en/StatFin/StatFin__tyonv/statfin_tyonv_pxt_12tj.px/

[9] Tilastokeskus (2024b). Erityistilaus mikrodataa; palvelualojen palkansaajien siirtymät työmarkkinoilla ja sen ulkopuolella.