Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Mika Maliranta: Hallituksen epäonnistunut suhdannepolitiikka voi pitkittää laskusuhdannetta
Uutiset

09.08.2024 10:34

Mika Maliranta: Hallituksen epäonnistunut suhdannepolitiikka voi pitkittää laskusuhdannetta

Hallitus kaavailee työttömän aktiiviajan sekä liikkuvuusavustuksen korotusosien poistoa. Taloustieteilijä Mika Malirannan mukaan yleisesti leikkausten ajoituksessa tulisi ottaa huomioon suhdannetilanne.

Työllisyystilanne Suomessa näyttää edelleen synkältä. Työ- ja elinkeinoministeriön viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan työttömiä työnhakijoita Suomessa oli kesäkuun lopussa liki 29 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Samalla avoimia työpaikkoja oli 37 700 vähemmän kuin edellisvuonna.

Työn ja talouden tutkimus Laboren johtaja Mika Maliranta pitää hallituksen suhdannepolitiikkaa kokonaisuutena epäonnistuneena.

– Osaltaan syynä on suhdannetilanteen heikentyminen ja pitkittyminen. Toimet olisivat paremmin perusteltuja suhdannepoliittisesti sillä arviolla, mikä oli viime vuoden keväällä, Maliranta toteaa.

Kotitalouksien epävarmuus vähentää kulutusta

Suhdannetilanteesta huolimatta Orpon-Purran hallitus jatkaa hallitusohjelman mukaisten leikkausten valmistelua ja toimeenpanoa. Aikaisempien sosiaali- ja työttömyysturvaleikkausten lisäksi nyt valmistellaan työttömyysturvan aktiivitoimiin osallistuvien korotusosasta sekä liikkuvuusavustuksen korotusosasta luopumista.

Malirannan mukaan talouden suhdannetilanteeseen liittyy edelleen epävarmuutta, jolloin taloustieteen näkökulmasta olisi ehkä järkevämpää odottaa myös päätösten kanssa.

– Pelkkä ilmoitus tulevista leikkauksista vaikuttaa siten, että rationaaliset kotitaloudet alkavat varautumaan ja säästämään. Kansantalouden kannalta tämä vähentää kulutusta ja pitkittää laskusuhdannetta, Maliranta sanoo.

Palvelualojen osalta kotimainen kulutus on erittäin suuressa roolissa alan yritysten ja täten työpaikkojen kannalta.

Työvoiman liikkuvuus on ollut Suomessa hyvällä tasolla

Suomessa työvoiman liikkuvuus on Malirannan mukaan ollut mainiota. Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on liikkuvuudessa toisena heti Tanskan jälkeen. Liikkuvuus työpaikkojen välillä on vahvasti yhteydessä talouden suhdanteeseen. Noususuhdanteessa liikkuvuus nousee ja laskusuhdanteessa laskee. Yksi este liikkuvuudelle on epävarmuus.

– Siirtyminen toiseen yritykseen on keskimäärin aina riski työntekijälle. Kansantalouden kannalta tärkeää on, että ihmisiä siirtyy nuoriin ja pieniin yrityksiin, jotka ovat riskaabeleja työpaikkoja. Tässä mielessä Suomen ansiosidonnainen työttömyysturvajärjestelmä voi olla myös kansantaloutta vahvistava, Maliranta kertoo.

Liikkuvuusavustuksen korotusosalla on tuettu työpaikan vastaanottamista yli 200 kilometrin päästä. Jos korotusosa poistetaan, heikkenevä työmarkkinatilanne ei ole sille Malirannan mielestä optimaalisin ajankohta.

Maliranta myös huomauttaa, että liikkuvuus on tärkeä osa palkanmuodostusta, työntekijän kannalta positiivisessa mielessä.

– Iät ja ajat on ollut niin, että työnantajan vaihtajien palkat nousevat enemmän kuin muilla. Tämä preemio [lisä] on vielä ollut kasvussa 2010-luvulta lähtien.

Voit tutustua täältä PAMin lausuntoon koskien työttömän aktiiviajan sekä liikkuvuusavustuksen korotusosien poistoa (pdf)

Teksti: Pauli Unkuri, kuva: Laura Oja.

Avainsanat:

politiikka toimeentulo työttömyysturva

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku