Luja tahto teki ammattihaaveesta totta 

Vartijan työasuun sonnustautunut Berivan Suleiman, 28, astelee helsinkiläisen kauppakeskuksen pysäköintihallissa etsien satojen menopelien joukosta vanhan pariskunnan autoa. Ostosreissun aikana on oman auton sijainti unohtunut. Kun auto viimein löytyy, on pariskunta ylitsevuotavan kiitollinen. 

– Vartijana ja järjestyksenvalvojana pääsee auttamaan ja neuvomaan asiakkaita kovin monenlaisissa tilanteissa. Valtaosa työajasta on rauhallista partiointia ja asiakkaiden kysymyksiin vastaamista. Hälytys, jokin kiireellinen ongelmatilanne on poikkeus, Avarnin palveluksessa työskentelevä Suleiman kertoo. 

Kauppakeskuksessa hälytyksen syy on usein myymälävarkaus tai asiakkaan häiriökäyttäytyminen. 

Hälytyksen tullen Suleiman pinkaisee juoksuun. Adrenaliini virtaa ja mieli on utelias ja odottava. Millainen tilanne paikan päällä odottaa? 

– Ensisijaisesti ratkomme ongelmatilanteita puhumalla. Vasta jos puhuminen ei auta, pitää turvautua voimakeinoihin. Usein jo pelkkä vartijan saapuminen paikalle rauhoittaa tilannetta, Suleiman sanoo. 

Kauppakeskuksen lisäksi hän on työskennellyt muun muassa metrossa, Kelan palvelupisteissä ja Maahanmuuttovirasto Migrissä. 

Ei lähihoitajaksi, vaan vartijaksi 

Tultuaan kaksivuotiaan tyttärensä kanssa pakolaisena Suomeen vuonna 2015 Suleiman pani merkille, että vartijoina työskenteli kyllä syntyperäisiä suomalaisia naisia, mutta maahanmuuttajataustaista vartijanaista hän ei nähnyt yhtäkään. 

– Minussa nousi halu näyttää, että meistä maahanmuuttajanaisistakin on vartijoiksi. Me olemme vahvoja, me pystymme. 

Hän kiinnitti vartijoiden taustaan huomiota myös siksi, että hän oli haaveillut vartijan ja poliisin työstä jo pitkään. Syyriasta sotaa Turkin kautta paennut nuori äiti haki turvapaikkaa nimenomaan Suomesta, koska täällä poliisilta ei vaadita suomalaista syntyperää. Myös ulkomaalaistaustainen kansalainen voi olla poliisi. 

Haaveilla oli synkkä syy: Alaikäisenä avioliittoon pakotetun Suleimanin puoliso oli väkivaltainen. Suomessa väkivalta jatkui, vaikka mies jäi Turkkiin. Aiemmin Suomeen tulleiden sukulaisten silmissä Suleiman oli toiminut häpeällisesti erottuaan miehestään ja otettuaan lapsensa mukaansa. 

– Ajattelin, että jos olen vartijana tai poliisina, voin suojella itseäni ja tytärtäni. 

Moni koetti lannistaa Suleimanin ammattihaaveita. Työvoimatoimiston virkailija kertoi, että ulkomailla syntynyt ei voi työskennellä vartijana ja ehdotti lähihoitajan, siivoojan tai kampaajan töitä. Sukulaiset puolestaan vakuuttelivat, ettei pienikokoista naista huolita vartijaopintoihin. 

Suleiman piti kuitenkin päänsä, ja selvitti, että ovi vartijaopintoihin on avoinna hänellekin. Suomalainen ystävä auttoi hakemuksen laatimisessa, ja Suleiman pääsi haastatteluun ja kouluun. Tutkinnon hän suoritti pikavauhtia yhdessä vuodessa. 

– Nyt tunnen itseni voimakkaaksi ja itsevarmaksi, kolme vuotta alalla työskennellyt Suleiman sanoo. 

Kielitaito vahvuus 

Edelleen maahanmuuttajataustaisena naisena Suleiman on alallaan harvinaisuus. Moni asiakas on tullut kehumaan häntä rohkeaksi, mutta kaikille hänen ammattivalintansa ei ole ollut mieleen. 

– Etenkin metrossa työskennellessäni jouduin usein tahtomattani somevideoille. Jotkut ajattelevat, että rikon kulttuuriani vastaan ja että minun pitäisi olla kotona hoitamassa lapsia. Olen saanut somen kautta uhkauksiakin. En kuitenkaan välitä. Ajattelen, että haukkujat eivät pysty samaan kuin minä. 

Rasistista kohtelua hän on saanut osakseen niin asiakkailta kuin joiltain kollegoiltaankin. 

– Kollegat saattavat puhua yleistävän negatiivisesti maahanmuuttajista. Sanon aina silloin, että me emme ole kaikki samanlaisia, eiväthän kaikki kantasuomalaisetkaan ole keskenään samanlaisia. 

Maahanmuuttajatausta on ollut Suleimanille työelämässä myös vahvuus. Arabian ja kurdin kielen taitoinen vartija on usein kutsuttu apuun, kun Kelan tai Migrin virkailijan ja asiakkaan välinen kielimuuri on ollut liian korkea. 

Palvelualan ammattilainen 

Suleimanin työpäivät ovat usein pitkiä, 12–13-tuntisia. Vastapainoksi vapaapäiviä on tavallista enemmän. 

Pitkien päivien aikana työkavereiden merkitys korostuu. 

– Parasta työssä minusta ovat työkaverit. Työpäivän aikana tulee juteltua paljon. Olen myös oppinut paljon kollegoiltani. Etenkin suomen kielen taito kohenee koko ajan. 

Hyvä vartija on Suleimanin mukaan rauhallinen ja ystävällinen. Hän on pitänyt visusti mielessään neuvon, jonka mukaan turvallisuusalan ammattilaisen pitäisi kohdata asiakas aina hymyillen. Vartija ja järjestyksenvalvoja työskentelevät palveluammatissa. 

Viime aikoina turvallisuusala on näyttäytynyt kovin huonossa valossa. Vartijat ovat saaneet langettavia tuomioita liian kovista otteista. Suleimanin mukaan alalla on ongelmia edelleen, mutta hän tähdentää, että kaikkia ammattilaisia ja koko alaa ei pidä mustamaalata. 

Nuoren naisen haaveissa väikkyy edelleen poliisin työ. Haaveen toteutumisen tiellä on kuitenkin Suomen kansalaisuuden puuttuminen. Kahdeksan vuotta Suomessa asuneen Suleimanin hakemus on jumittanut Migrissä asiakirjaepäselvyyksien vuoksi. 

– Vakaasti uskon, että vielä joku päivä olen poliisi. Menee siihen sitten viisi tai kymmenen vuotta, Suleiman päättää. 

Teksti: Anu Vallinkoski 
Kuvat: Eeva Anundi