Lakialoite järjestökanteesta tyssäsi eduskunnassa

Syksyllä eduskunnan käsittelyyn tullut lakialoite ammattiliittojen kanneoikeudesta tyssäsi lakivaliokuntaan. Lakialoitteella vaadittiin ammattiliitoille oikeutta nostaa kanne työnantajaa tai työnantajan edustajaa vastaan työsuhteeseen liittyvissä riita-asioissa.

PAM on pitänyt kanneoikeuden säätämistä yhtenä keskeisenä keinona kitkeä työmarkkinarikollisuutta ja tärkeänä välineenä parantaa työntekijöiden oikeusturvaa etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa työntekijöiden omat mahdollisuudet valvoa oikeuksiaan ovat heikot.

PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo ihmettelee miksi hallitus ei tunnu haluavan parantaa heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työntekijöiden tiliannetta ja tuoda suomalaista järjestelmää lähemmäksi muita Euroopan maita

– Itsenäinen oikeus järjestökanteeseen olisi erityisen tarpeellinen tilanteissa, joissa työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuu työpaikoilla. Näitä esimerkkejä löytyy Suomesta jo turhan paljon. On tilanteita, joissa työntekijät ovat täysin alisteisessa asemassa suhteessa työnantajaan ja vaikka velkaa Suomen tulon järjestämisestä työnantajalle. Tällöin työntekijä ei uskalla vaatia oikeuksiaan ja järjestökanteella voitaisiin hoitaa asiaa kuntoon.

– Järjestökanne toimisi myös hyvänä pelotteena näille yrityksille, jotka eivät halua taipua toimimaan yhteisten pelisääntöjen mukaan Suomessa, Ylitalo näkee.

Kanneoikeudella tarkoitetaan oikeutta nostaa kanne työntekijän puolesta ilman, että työntekijän tarvitsisi esiintyä asiassa omissa nimissään. Ammattiliitto voisi riitauttaa esimerkiksi alipalkkauksen ja laittomat välitysmaksut hyväksikäyttötapauksissa työntekijöiden puolesta. Jo pelkällä olemassaolollaan kanneoikeus olisi myös omiaan ehkäisemään epätervettä kilpailua yritysten välillä ja työmarkkinarikollisuutta.

Perussuomalaiset kannattivat vielä ennen vaaleja – nyt aloite kaatui valiokunnassa PS:n vastustukseen

Lakialoitteen liikkeelle laittaneen kansanedustaja Timo Suhosen (sd) mukaan lakialoite kaatui siihen, että perussuomalaiset eivät aloitetta kannattaneet.

Vielä viime kevään eduskuntavaalien alla perussuomalaiset pitivät viranomaisvalvonnan parantamista tärkeänä ja kannattavat kanneoikeuden säätämistä. Tämä käy ilmi SAK:n ja sen jäsenliittojen yhteisen Vaalistaja -kampanjan sivulta.

– Ammattiliittojen ja osastojen kanneoikeus on ainoa tie, jolla estettään ulkolaisen halpatyövoiman käyttö yrityksissä, puolue perusteli.

Myös selkeä enemmistö työväestöstä kannatti viime keväänä ammattiliittojen kanneoikeutta.

– Nyt vaalien jälkeen, perussuomalaiset ei siis tukeneet aloitettani, vaan päinvastoin, he ovat hallituksen riveissä heikentämässä merkittävästi palkansaajien työehtoja ja työelämälainsäädäntöä. Miten perussuomalaisia äänestäneet palkansaajat kokevat tämän?, kysyy Suhonen tiedotteessaan.

Teksti: Minna Raitapuro

Lisää aiheesta:

Uutiset

lainsäädäntö

politiikka

Järjestökanne vahvistaisi työmarkkinoiden pelisääntöjen noudattamista

15.9.2023