Lääkevarmuuden takuunainen

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat yleistyneet viime vuosina. Viime aikoina uutisista on voinut toistuvasti lukea esimerkiksi adhd- tai diabeteslääkkeiden saatavuusongelmista. Palvelupäällikkö ja lääketyöntekijä Tarja Seilonen koettaa vaikeuksien keskellä pitää huolta Kuhmon apteekin varastosta.

– Lääketeollisuus on nykyään hyvin keskittynyttä. Yhtä lääkeainetta saattaa valmistaa vain yksi tai kaksi tehdasta maailmassa. Jos tehtaalla on tuotannossa pulmia, heijastuu se pian kaikkiin lääkevalmistajiin. Apteekeille ja asiakkaille se näkyy saatavuusvaikeuksina. Tuttua lääkettä ei välttämättä saakaan. Sitten pitää koettaa löytää tilalle jotain korvaavaa, Seilonen selittää.

Hän vastaa Kuhmon apteekin varaston valvonnasta, tilauksista ja saapuvien lastien tarkastamisesta. Siis siitä, että varastossa on lääkkeitä riittävästi.

Työ on tärkeä osa huoltovarmuutta. Lain mukaan apteekeilla pitää olla varastoissaan keskeisiä lääkkeitä ainakin 14 vuorokauden tarpeeseen.

Seilosen työpäivät täyttyvät myös laskutuksen ja asiakasrekisterin ylläpidon kaltaisista toimistotöistä sekä asiakaspalvelusta. Hän hoitaa kassaa ja palvelee asiakkaita itsehoitopuolella.

– Me lääketyöntekijät ja -teknikot emme saa antaa lääkeneuvontaa farmaseuttien tapaan, mutta esimerkiksi ihonhoitotuotteista voimme kertoa. Siinäkin riittää opiskeltavaa, sillä uusia tuotteita tulee tarjolle koko ajan, Seilonen sanoo.

Kassallakin pitää olla tarkkana, sillä asiakas on saattanut valita hyllystä itsehoitotuotteen, joka ei sovi yhteen hänen lääkityksensä kanssa. Haitallisen yhdistelmän huomatessaan Seilonen vetää hihasta farmaseuttia, joka voi tarkistaa tuotteiden yhteensopivuuden. 

Apteekkiuudistus uhkaa pikkupaikkakuntia

44-vuotias Seilonen aloitti apteekkiuransa lähes 25 vuotta sitten. Ura urkeni suoraan koulun penkiltä.

– Lukion jälkeen mietin, mitä sitä alkaisi tekemään. Apteekkialassa minua viehätti etenkin mielikuva pikkutarkkuudesta ja siisteydestä, myös laboratoriotyöskentely kiinnosti. Aloitin lääketyöntekijän eli nykyisen lääketeknikon opinnot.

Parinkymmenen vuoden aikana apteekkityö on Seilosen mukaan muuttunut melkoisesti. Vielä uransa alussa hän pääsi laboratoriohommiin. Apteekit valmistivat itse kamferitippoja, yskänlääkettä ja lihashuoltoon tarkoitettuja linimenttejä.

Nyt laboratoriotyöskentely on hävinnyt apteekeista lähes tyystin.

Seilosen työpaikka Kuhmon apteekki on pikkukaupungin ainoa apteekki. Henkilökuntaa on noin 15.

– Meillä on täällä ihan mahtava työporukka ja työnantajakin on tosi mukava, helposti lähestyttävä, hän kehaisee.

Apteekkari Mika Karhu ja Seilonen ovat yhdessä kehittäneet ja suunnitelleet muun muassa varastointia ja tilausten tekemistä.

Pienellä paikkakunnalla myös asiakkaat ovat käyneet vuosien saatossa tutuiksi.

Jos apteekkityö on 20 vuodessa muuttunut, on edessä mahdollisesti vieläkin suurempia mullistuksia. Hallitus näet suunnittelee apteekkiuudistusta, jossa on tarkoitus vapauttaa reseptivapaiden käsikauppatavaroiden myyntiä ruokakaupoille.

Seilonen ajattelee, että hallitus ei ole miettinyt uudistuksen seurauksia kovin pitkälle.

– Monikaan apteekki ei ole kannattava pelkällä reseptilääkemyynnillä. Uudistus tarkoittaisi apteekkiverkon supistumista. Pienillä paikkakunnilla voisi mennä se ainoa apteekki, jolloin asiakkaiden lääkkeenhakureissut pidentyisivät.

Hän yhtyy myös kritiikkiin siitä, että erityistä asiantuntemusta vaativa lääkeaineiden myynti ei sovi päivittäistavarakauppaan.

– Aivan tavallisilla särkylääkkeilläkin voi olla haittavaikutuksia, hän huomauttaa. 

Lomat tasa-arvoisiksi

Apteekkivuosien mittaan Seiloselle on kertynyt myös lukuisia luottamustoimia. Hän on PAMin valtuuston jäsen, apteekin sopimusalatoimikunnan jäsen sekä oman ammattiosastonsa PAM-apteekkialan puheenjohtaja.

– Aina on joku onnistunut houkuttelemaan minut mukaan.

PAMin luottamustoimia Seilonen pitää merkittävinä. Hän pääsee viemään kentän terveisiä tes- eli työehtosopimusneuvotteluihin.

Kuluvaa työehtosopimuskierrosta Seilonen odottaa mielenkiinnolla. Ensimmäistä kertaa teknologiateollisuuden sopimus määrittää katon palkankorotuksille. Teollisuuden työnantajat ja työntekijät pääsivät vastikään sopuun 7,8 prosentin korotuksista kolmen vuoden aikana.

– Palkka ja ostovoimahan se on, joka kentällä aina kiinnostaa. Samoin pitkäaikainen vaateemme on ollut lomapäivien nostaminen farmaseuttien tasolle. Nyt heillä on kolme lomapäivää vuodessa enemmän kuin meillä.

Parhaillaan käynnissä on myös apteekkilaisten palkkausjärjestelmän uudistus. Siinä on tarkoitus painottaa osaamista ja työtehtäviä aiempaa enemmän. Nykyisin niiden sijaan työkokemus vaikuttaa palkan suuruuteen.

– Minusta on ihan oikein, että osaamisesta palkitaan, Seilonen sanoo.

Apteekkialan tes-neuvottelut ovat vasta aluillaan. Sopimuskausi päättyy huhtikuun lopussa. 

Ei mitään ikävää

Monipuolisuus ja vaihtelevuus – se on Seilosen mukaan apteekkityössä parasta. Kahta samanlaista työpäivää ei ole.

Hän kertoo pitävänsä myös haasteista ja ongelmanratkaisusta. Niitä riittää, kun koettaa pitää varaston ajan tasalla, vaikka lääketukut myyvät välillä ei oota.

– En keksi mitään ikävää sanottavaa tästä työstä. Edelleen 24 vuoden jälkeen joka päivä on kiva tulla töihin.

Teksti: Anu Vallinkoski 
Kuvat: Kimmo Rauatmaa