Hyppää sisältöön
Artikkelit

18.01.2023 08:42

Kriisistä uuteen nousuun – tapaus Sokotel

Samuli Miettinen työskenteli hotelliketju Sokotel Oy:n pääkaupunkiseudun työsuojeluvaltuutettuna, kun koronapandemia iski keväällä 2020 täydellä voimalla matkailu- ja ravintola-alalle. Alkoi pitkä ja raastava henkilöstön lomautusten ajanjakso. Nyt yrityksessä rakennetaan uudelleen luottamusta työntekijöiden ja johdon välille.

Varapääluottamusmies ja -työsuojeluvaltuutettu Arla Pitkämäki (vas.), henkilöstöjohtaja Jennie Stenbom, pääluottamusmies- ja työsuojeluvaltuutettu Samuli Miettinen sekä työsuhdepäällikkö Laura Havana tekevät tiivistä ja toimivaa yhteistyötä.

”Korona-aika oli raskas ja lomautukset tuntuivat rajuilta. Henkilöstön edustajien ja työnantajan välit tulehtuivat aika pahasti”, Samuli Miettinen muistelee kahden vuoden takaisia tapahtumia.

”Työntekijäpuoli vastusti toimenpiteitä kovasti, monet eivät kuuluneet liittoon ja jäivät aivan tyhjän päälle. Siellä oli onnettomia kohtaloita. Pidimme henkilöstölle säännöllisesti Teams-tilaisuuksia, joissa opastettiin muun muassa tukien ja avustusten hakemiseen.”

Täydellinen sulku yllätti

Pandemia yllätti myös hotelliketjun johdon. Henkilöstöjohtajana juuri ennen pandemiaa aloittanut Jennie Stenbom kertoo, että kukaan ei oikeastaan tiennyt mitä tuleman piti. Liiketoiminnan lukuja seuraamalla havaittiin, kuinka kansainvälisten asiakkaiden virrat tyrehtyivät.

”Tammikuussa 2020 kävimme ensimmäiset keskustelut, että jokin pöpö on Kiinan Wuhanissa. Siitä pari kuukautta ja koko bisnes oli seis, maiden rajat kiinni, liikevaihto vapaassa pudotuksessa, ei asiakkaita ja hotelleja suljettiin”, Stenbom kertaa tapahtumia.

”Teimme aluksi suunnitelmia ainoastaan siitä, miten saamme hotellit pyörimään, jos meidän omat ihmiset sairastuvat. Ei tullut mieleen, että tulee täydet rajoitukset ja kaikki suljetaan.”

Uusi alku

Kun koronarajoitukset purettiin, oli aika käynnistää hotellitoiminta uudelleen. Koko majoitus- ja ravitsemusalan työnantajakuva oli ryvettynyt pahasti ja tämä heijastui myös Sokotelin työtyytyväisyystuloksiin.

Työvoimapula, joka vaivasi alaa jo ennen pandemiaa, oli nyt entistä pahempi. Irtisanotut ja pitkäaikaislomautetut työntekijät olivat hakeutuneet muille aloille.

Sokotelissa haluttiin aloittaa tulevaisuuden rakentaminen puhtaalta pöydältä.

Samuli Miettinen valittiin kesällä 2022 pääluottamusmieheksi ja -työsuojeluvaltuutetuksi.

”Jo kesällä oli merkkejä siitä, että, johdolla oli suuri halu saada alan vetovoima elvytettyä ja parantaa yhteistyötä henkilöstöedustajien kanssa. Työntekijät piti saadaan takaisin ja hotellitoiminta pyörimään.”

Toimivat työparit

Samuli Miettisen mukaan hänen tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat pääkaupunkiseudun varapääluottamusmies ja -työsuojeluvaltuutettu Arla Pitkämäki ja Sokotelin työsuhdepäällikkö Laura Havana. Molempien kanssa Miettinen käy läpi asioita mahdollisimman usein ja säännölliset tapaamiset on merkitty kalenteriin.

Ensimmäiseksi Miettinen halusi parantaa henkilöstön edustajien yhteistyötä. Hän ehdotti varahenkilönsä Pitkämän kanssa työnantajalle järjestelyä, jossa pääluottamusmies luovuttaa varahenkilölleen osan vapautusajastaan.

”Varahenkilöni Arlan kanssa meillä on nyt yksi yhteinen päivä kolmessa viikossa. Kerron hänelle mitä uutta on ilmennyt ja sitten yhteistyössä suunnitellaan tulevaa toimintaa.”

”Arlan kanssa voin purkaa ikävät asiat ja iloita onnistumisista. Hän katsoo asioita laaja-alaisesti ja minulla säilyy kosketus kenttään, kun työskentelen päivän vastaanotossa.”

Ajatusten pallottelu on tärkeää, mutta Miettinen korostaa, että varapääluottamus ja -työsuojeluvaltuutettu tulee pitää kärryillä asioista muutenkin, sillä jonkun on otettava ohjat, jos hän itse on jostain syystä poissa.

Pääluottamusmies ja työsuojelu­valtuutettu Samuli Miettinen purkaa varahenkilönsä Arla Pitkämäen kanssa ikäviä asioita ja iloitsee onnistumisista.

Kuuntelua ja varhaista puuttumista

Miettinen kiertää tapaamassa hotellien henkilökuntaa pääkaupunkiseudulla. Välillä kierrokselle lähtee mukaan työsuhdepäällikkö Laura Havana tai joku muu työnantajan edustaja.

”Kyselen kuulumisia, mikä on tunnelma, onko työntekijöitä riittävästi, tarkistan myös työturvallisuusasiat, hätäpoistumistiet ja niin edelleen”, Miettinen luettelee.

Puhelin on auki yleensä iltaisinkin, sillä hän sanoo kuuntelemisen olevan työtehtävistä tärkein. Viestinviejän rooli on toinen, jolla on saatu monet johtamisen ongelmat esille.

Viesti on kulkenut hyvin henkilöstöjohtaja Jennie Stenbomille asti, joka pitää johdon ja työntekijöiden välistä luottamusta pitkällä tähtäimellä yrityksen yhtenä tärkeimpänä menestystekijänä. Työntekijöiden hyvinvointiin ja esimiesten ammattitaitoon halutaan panostaa.

”Työpsykologin kanssa ja henkilöstöä kuunnellen on tarkoitus kehittää meidän esimiesten kykyä kriisijohtamiseen ja ihmisten kohtaamiseen. Myötätuntotaitojen kehittäminen ja työntekijöiden mieltä askarruttavien asioiden tunnistaminen ovat keskiössä.”

Stenbomin mukaan käyttöön on otettu varhaisen puuttumisen malli, joka edistää nopeaa reagointia ilmenneisiin epäkohtiin.

Sokotelissa on huomioitu muun muassa työntekijöiltä tulleet hyvät kehitysehdotukset palkkaukseen liittyen. Ratkaisuksi löytyi ristiintyöskentely eri yksiköiden välillä ja sisällä. 

Uusia palkkaperusteita

Työntekijöiltä on tullut hyviä kehitysehdotuksia muun muassa palkkaukseen liittyen.

Parhaillaan arvioidaan ja kehitetään erilaisia palkkausperusteita ja yhdenmukainen, läpinäkyvä palkitseminen koetaan tärkeäksi. Toki perustan muodostaa tälläkin hetkellä TESin mukainen palkkausjärjestelmä.

Uusina palkitsemisen muotoja halutaan kehittää esimerkkinä hotellien some-vastaavien palkitseminen.

”Meillä on ajatuksena vahvistaa henkilöstön asiantuntijuutta. Koulutamme esimerkiksi hotellivastaanoton erikoisosaajia ja mietimme samalla yhdessä, miten voimme tehdä asiat fiksummin. Miten esimerkiksi yhtenäistämme vastaanoton käytännöt eri toimipisteissä”, Stenblom kuvaa kehitystoimia.

”Meillä pystyy hyvin vaikuttamaan omiin työvuoroihin. Noin 90 prosenttia työntekijöiden toiveista pystytään toteuttamaan. Tämä on ollut merkittävä valtti rekrytointitilanteissa.”

Ristiintyöskentelyllä lisää työtunteja

Ansiotason nostoon liittyen myös osa-aikaisten työntekijöiden tilannetta on parannettu työtuntien määrää lisäämällä.

Tavoitteena on, että työntekijät tulisivat palkalla toimeen. Ratkaisuksi löytyi ristiintyöskentely eri yksiköiden välillä ja sisällä.

”Työntekijöillä on oma kotihotelli, jonka ohella voi olla yksi tai useampi muu työpiste, jossa voi olla apuna vapaaehtoisesti. Jos saadaan osa-aikaiset ihmiset työskentelemään eri pisteissä, heille saadaan enemmän tunteja ja sitä kautta paremmat tulot”, Miettinen sanoo.

Myös työvuorosuunnitteluun on panostettu. Stenbomin mukaan siitä hyötyvät sekä työntekijät että työnantaja.

”Meillä pystyy hyvin vaikuttamaan omiin työvuoroihin. Noin 90 prosenttia työntekijöiden toiveista pystytään toteuttamaan. Tämä on ollut merkittävä valtti rekrytointitilanteissa.”

Työntekijöiden taholta on saatu myös hyviä ajatuksia toimivasta perehdytyksestä ja parhaillaan haetaan ratkaisuja yövuorossa yksin työskentelevien työturvallisuuden parantamiseksi.

Aito vuoropuhelu

Vaikean korona-ajan jälkeen Sokotelissa ollaan menossa kohti parempia aikoja. Vuosittaisen henkilöstötutkimuksen tulokset ovat loikanneet huippulukemiin ja Sokotel on saanut Suomen innostavimmat työpaikat -maininnan.

”Hyvät henkilöstötutkimuksen tulokset edellyttävät jatkuvaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä ja sitoutumista henkilöstön hyvinvointiin.”

Stenbomin visioissa yrityksen työntekijät ovat yhtä isoa perhettä, jotka jakavat yhteiset arvot ja joiden kesken vuoropuhelu sujuu. Heti perään hän kehuu pääluottamusmies Miettistä.

”Kyllä Samuli sinusta huokuu yhteistyön ja sovittelevuuden henki.”

Miettinen kertoo kokemuksen opettaneen, että keskusteleva ja sovitteleva luottamusmiesmalli toimii perinteistä mallia paremmin.

PAMin vuorovaikutus- ja yhteistyösovittelijan koulutuksilla on ollut suuri vaikutus Miettisen ajatteluun.

Hän harmittelee alan vetovoiman laskua. Miettinen haluaisi tulevaisuudessa nähdä hotelli- ja ravintola-alalla pitkiä työuria.

”Työhyvinvointi on nykynuorille tärkeää, samoin mahdollisuus järjestää työt siten, että arki sujuu. Loppupeleissä kuitenkin raha puhuu. Tänä päivänä ei välttämättä enää palkata työehtosopimuksen määrittämillä minimipalkoilla, vaan nuoret osaavat neuvotella omat palkkansa.”

Teksti: Niina Melanen
Kuvat: Samuli Miettinen

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Haku