Korkeakouluihin lisää myös ammatillisen tutkinnon suorittaneita

Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee laajasti jaettu yhteinen näkemys siitä, että korkeakoulutettujen määrää on nostettava. Edellinen hallitus asetti kunnianhimoisia tavoitteita, ja nykyhallitus on edellisen kanssa samoilla linjoilla.

Tavoitehan on aivan oikea. Nykyajan työmarkkinat ovat jatkuvassa muutoksessa, ja korkeakoulutettujen ammattilaisten kysyntä kasvaa. Kaupan, liiketoiminnan ja hallinnon alat eivät ole sivussa tästä kehityksestä – päinvastoin.

Tavoitteen saavuttamiseksi ammattiosaajien pitäisi halutessaan päästä nykyistä sujuvammin jatkamaan korkeakouluopintojen pariin. Toisin sanoen ammattiosaajien osuutta korkeakouluopintojen aloittajissa pitäisi saada nostettua, jotta korkeakoulutettujen suhteellinen osuus kasvaisi, muutoin tavoitteeseen ei päästä. Jotta ammatillisten osaajien osuutta korkeakoulutetuista saadaan nostettua, on kehittävät katseet siirrettävä sekä ammatilliseen että korkeakoulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen on annettava eväät, jotka vastaavat korkeakoulutuksen tarpeisiin.

Ammatillisen koulutuksen on annettava eväät, jotka vastaavat korkeakoulutuksen tarpeisiin. Opiskelu korkeakoulussa vaatii tietynlaisia oppimisen taitoja, esimerkiksi itsensä johtamisen taitoja, pitkäjänteisyyttä, keskittymiskykyä ja taitoa soveltaa osaamistaan. Tästä syystä näitä opiskelijoiden ominaisuuksia pitäisi kehittää jo ammatilliseen koulutuksen puolella. Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen tulee olla tasolla, joka mahdollistaa oppimisen taitojen monipuolisen kehittymisen. Nyt suunta vaikuttaa olevan, ikävä kyllä, aivan päinvastainen.

Myös korkeakouluissa tulisi miettiä, miten ne voisivat soveltaa opetustaan juuri ammattiosaajien tarpeisiin.  Osaamiseen liittyviä kompromisseja ei tarvitse tehdä, mutta pedagogiikkaa voi kehittää palvelemaan monenlaisia opiskelijoita.

Oppimisen ja osaamisen pohja on saatava kuntoon, jotta haasteet eivät jatkuvasti siirry koulutusasteelta toiselle.

Haasteet eivät poistu pelkästään ammatillista koulutusta ja korkeakoulutusta kehittämällä. Niiden lisäksi katse on suunnattava myös perusopetukseen. Oppimisen ja osaamisen pohja on saatava kuntoon, jotta haasteet eivät jatkuvasti siirry koulutusasteelta toiselle.

Suomen tulisi olla maa, jossa halutaan oppia uutta, ja koulutusta arvostetaan. Olisiko nyt siis korkea aika palauttaa koulutus erityissuojeluun ja leikkausten sijaan antaa oppilaitoksille työrauhaa tehtäviensä tekemiseen?

Kirjoittajat:
Mikko Laakkonen, koulutus- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija, Palvelualojen ammattiliitto PAM
Moona Naakka, koulutusasiantuntija, Kaupan liitto

Kuva: Muokattu Marjo Koivumäen ja Eeva Anundin ottamista kuvista

Palvelualan ammattiliitto PAMin ja Kaupan liiton yhteistyössä laatima blogikirjoitus on julkaistu alun perin mielipidekirjoituksena Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 8.10.2024. 
Blogikirjoitus on julkaistu myös Kaupan liiton sivuilla.