Kielitaito haltuun työpaikan arjessa

Blogit

10.02.2023 09:54

Kielitaito haltuun työpaikan arjessa

Puuttuva suomen kielen taito ei ole enää rekrytoinnin este. Voiko jokainen suomen kieltä jo osaava ottaa vastuuta uussuomalaisten kielitaidon kehittymisestä? Tämä voisi edistää työllisyyttä merkittävästi.

PAMin työympäristöasiantuntija Merja Vihersalo pohtii suomen kielen oppimista työelämän arjessa.

Paheneva työvoimapula useilla aloilla on laskenut rekrytoitavien osaamisvaatimuksia ja lisännyt rekrytointeja ulkomailta. Missä aiemmin edellytettiin suomen kielen taitoa, ei välttämättä enää sitä edellytetä ja hyvä niin.

Uussuomalaisilla on korkea motivaatio suomen kielen oppimiseen. Poikkeuksena saattavat olla kansainvälisiin yrityksiin rekrytoidut, joiden työkieli on englanti ja lisäksi suomalaiset osaavat englantia kohtuullisen hyvin. Palvelualojen työpaikoilla työkieli on yleensä suomi. Työperäisesti Suomeen muuttaneet eivät kuulu valtion kotoutumistoimien piiriin ja kielen sekä kulttuurin oppiminen jäävät muuttajan omatoimisuuden, kanssaihmisten ja työnantajien varaan.

”Vaikeuskerroin kasvaa, jos yhteistä kieltä ei ole.”

Työhön ja työpaikkaan perehdyttäminen on tärkeä vaihe, kun aloitetaan mikä tahansa uusi työ. Jos perehdyttäjällä ja työhön tulijalla ei ole yhteistä kieltä, vaikeutuu asioiden ja ohjeiden läpikäynti huomattavasti. Jos asiat jäävät epäselviksi, osaamattomuus aiheuttaa uudelle työntekijälle henkistä kuormittuneisuutta ja kohottaa tapaturmariskiä oleellisesti.

Työnantaja vastaa perehdytyksen järjestämisestä, mutta käytännössä perehdytyksen saattaa hoitaa esihenkilön sijaan joku työntekijöistä. Työvoimapula on lisännyt kiirettä työpaikoilla entisestään ja aikaa tulokkaiden perusteelliseen opastamiseen on enää harvoin. Vaikeuskerroin kasvaa, jos yhteistä kieltä ei ole. Englanti on useille maahan muuttaneille palvelualojen työntekijöille vieras kieli ja sitä osataan vaihtelevasti.

Maan kielen osaaminen on avain osallisuuteen yhteiskunnassa ja se suojaa työperäistä hyväksikäyttöä ja työttömyyttä vastaan.

Miten voisimme tukea Suomeen muuttaneita oppimaan maan virallisen kielen?

Suomen kielen jo hallitsevalta tarvittaisiin kärsivällisyyttä hidastaa ja helpottaa puhetta ja malttia ottaa muita kieliä tai välineitä avuksi vasta, jos asia ei muuten selviä. Kommunikoida voi hyvin eri tavoin. Jokainen työvuoro voi olla myös mahdollisuus kielen oppimiseen. Työantajan tulisi huomioida tämä resursoidessa työvuoroja.

Se että otamme englannin kielen kovin helposti käyttöön, voidaan ajatella kohteliaisuutena. Mutta monet maahan muuttaneet ovat harmissaan tästä avuliaisuudesta. Voisiko jopa sanoa, että on itsekästä harjoitella omaa englannin kielen taitoaan suomen kieltä taitamattoman kollegan avulla?

Voisiko joku työtovereista olla tehtävään nimetty kielimentori ja hänet pyrittäisiin järjestämään Suomeen muuttaneen kanssa samaan työvuoroon? Pidemmän päälle investointi maksaa itsensä parempana sitoutumisena ja työyhteisön hyvinvointina ja vähentyneinä rekrytointeina.

”Kielitaidon kehittymistä voi jokainen tukea.”

Palvelualoille tulevien muuttajien tilannetta voi verrata Suomesta Ruotsiin muuttaneisiin siirtolaisiin 1970-luvulla. Volvon hihnalle mentiin kielitaidottomana, mutta niin vain ruotsin kieli omaksuttiin. On yleinen harhaluulo, että suomen kieli olisi erityisen vaikea kieli. Suomen kieli on morfologisesti rikas eli kielessä on valtavasti päätteitä ja taivutuksia, jotka suomen ensikielenään eli äidinkielenään oppineet osaavat ”luontaisesti”. Aikuistenkin tulisi lähteä liikkeelle suoraan taivutetuista sanamuodoista ja erilasista fraaseista.

Aikuisella on sama mahdollisuus omaksua uusi kieli, kun siihen vain tarjoutuu mahdollisuus. Kielitieto ja -taito kehittyvät rinnakkain. Kielitaidon kehittymistä voi jokainen tukea, mutta rinnalle tarvittaisiin myös organisoitua kielenopetusta. Paljonko työantajat panostavat kielen opetukseen, vaihtelee. Toivottavasti työnantajilla löytyy vastuullisuutta järjestää työntekijöilleen suomen kielen opetusta tai ohjata esimerkiksi paikallisten kansalais- tai työväenopistojen suomen kielen kursseille, mikäli niitä on tarjolla.

Avainsanat:

Jäsenyys

Työelämäopas

Työehtosopimukset

Työpaikalla