Hyppää sisältöön
Uutiset

23.01.2023 12:50

Kauppa 2030 − asiantuntijatehtäviä ja robotteja

Kun kassatyöt hoituvat automaattisesti, ravitsemusneuvoja voi olla lähikaupan uusi työnkuva. Digitaaliset teknologiat ja verkkokaupan kehitys ovat sysänneet kaupan alan nopeaan rakennemuutokseen. Suorittavat työt siirtyvät koneille. Oman lisänsä tähän soppaan tuo ilmastokriisiin vastaaminen. Työntekijöiltä kaupan myllerrys vaatii uusien taitojen hankkimista.

Menestyminen vaatii nyt verkkokaupan logiikoiden ymmärtämistä, nopeaa reagointia asiakkaiden toiveisiin ja kykyä työskennellä monikanavaisessa kaupassa, jossa myydään tuotteita ja palveluja, verkossa ja kivijalkakaupassa päällekkäin ja lomittain.

Kaupan alan työnkuvat tulevat muuttumaan, ennustaa koulutuspolitiikan asiantuntija Eero Löytömäki.

”Robotit eivät vie kaikkia kaupan alan töitä, mutta varmaa on, että robottien tai ainakin erilaisten älykkäiden laitteiden kanssa työtä tulevaisuudessa tehdään. Kaupoissa tullaan näkemään yhä enemmän työnkuvia, jotka vaativat asiantuntijaosaamista ja kykyä tehdä kauppareissusta asiakkaalle elämys”, sanoo koulutuspolitiikan asiantuntija Eero Löytömäki PAMista.

Opetushallituksen alaisuudessa toimiva osaamisen ennakointifoorumi arvioi, että 2030-luvun alkuun mennessä noin kymmenen tuhatta kaupan alan työntekijää joutuu siirtymään nykyistä vaativampiin tehtäviin.

Vuorovaikutus- ja myyntitaitoja

Vuorovaikutustaidot, digitaidot ja erilaiset asiantuntijuudet ovat kyvykkyyksiä, joita tulevaisuuden kaupassa tarvitaan. Monikanavaisessa kaupassa asiakkaan kohtaaminen on keskiössä, mutta se tapahtuu yhtä aikaa ja limittäin verkkokaupassa ja kivijalkakaupassa.

Kaupan liiton koulutusasiantuntija Moona Naakka on samoilla linjoilla. Hän kertoo, että kaupan alan yrityksissä kaivataan nyt työntekijöitä, jotka osaavat kehittää asiakaslähtöisiä palveluja, joilla on sosiaalisia kykyjä sekä myynti- ja markkinointiosaamista.  

Verkossa tehdyt ostokset muodostavat jo 20 prosenttia maailmanlaajuisesta vähittäiskaupasta ja pandemia-aika vauhditti kehitystä entisestään. Vuoteen 2030 mennessä verkkokaupan osuus koko kaupasta on jo 30 prosenttia.

Perinteiset työt katoavat

Kaupan liiton jäsenyrityksistä lähes puolet arvioi, että osaavien työntekijöiden löytäminen on haastavaa. Monet suorittavat työt, joihin on riittänyt peruskoulupohja, ovat kaupasta katoamassa.

Esimerkiksi kauppojen varastot on teknologian kehityksen myötä keskitetty suuriksi, automatisoiduiksi logistiikkakeskuksiksi, jotka ovat työntekijän kannalta aivan erilaisia työpaikkoja kuin perinteiset varastot.

”Siellä ei enää välttämättä istuta trukin kyydissä, vaan työntekijät ohjaavat toimintoja tietokoneelta ja antavat käskyjä roboteille, jotka noutavat tavarat kustannustehokkaasti hyllyistä”, Löytömäki kuvaa muutosta.

Palvelujen myynti kasvaa

Tulevaisuuden kaupassa asiakkaiden toiveita ja mieltymyksiä seurataan tarkasti. Tuotteiden ohella palvelujen myynti on voimakkaasti kasvava osa kaupan ansaintaa.

Lähikaupasta kotiin toimitettu ruokakassi ruokaresepteineen tai myytyjen tuotteiden huolto- ja korjauspalvelut ovat esimerkkejä palveluista, jotka ovat jo monille tuttuja.

Niinpä lähikaupan uusi työnkuva voi olla vaikka ruokareseptien suunnittelija tai laitehuoltaja.

Kestävän kehityksen osaamista ja lisätyötä

Digitalisuuden ohella toinen kaupan alaa voimakkaasti muuttava tekijä liittyy vihreään siirtymään.

”Koko bisneksen toimintalogiikka muuttuu, kun ilmastoystävällinen tapa tehdä on ainoa mahdollinen toimintatapa ja digitaalinen maailma lomittuu yhä enemmän suorittavaan työhön”, Löytömäki sanoo.

Uusia kestävän kehityksen osaamiseen liittyviä työtehtäviä on kaupan alalla jo otettu käyttöön.

Työntekijälle työnantajan ilmastotoimet tarkoittavat uuden oppimista ja lisätyötä.

Esimerkiksi jätteiden lajittelu vaatii paitsi tietoa myös aikaa, kun yksittäinen pakkaus voi koostua kolmesta eri materiaalista ja ne kaikki on lajiteltava erikseen.

Siivoojalle kertyy työssään enemmän pyyhittäviä pintoja, kun ruokakauppojen avojääkaapit on korvattu ovellisilla kaapeilla.

Työ- ja asiakasturvallisuuteen liittyvää tietoa tarvitaan mahdollisten pandemioiden varalta. Esimerkkejä on paljon.

Digisiirtymä ja vihreä siirtymä

”Puhutaan kaksoissiirtymästä, jolla tarkoitetaan sitä, että siirrytään yhtä aikaan sekä ilmastokestävään että entistä digitaalisempaan kaupankäyntiin”, Löytömäki sanoo.

Nämä kaksi kehityskulkua vaikuttavat laajasti koko kansantalouteen ja vaativat kaupan alan ja laajemmin palvelualojen työntekijöiden kouluttautumista uusiin työtehtäviin.

”Nyt olisi pikaisesti kirkastettava, miten pienipalkkaisten osa- ja määräaikaisten ihmisten koulutuspolut saataisi toimimaan tämän haasteen edessä.”

Kun peruskoulupohjalla ei kaupan alalla tulevaisuudessa pärjää, yhä useammalla tulee olla vähintään toisen asteen tutkinto. Oman osaamisvajeen tunnistaminen voi olla vaikeaa.

”Koulutusta olisi parempi saada jo ennen kuin työttömyys iskee. Tulevina vuosina kaupassa tarvitaan lisää henkilöstökoulutusta, jatko-opintoja, työn ohessa oppimista ja toisen asteen tutkintoja. Jos niin ei tehdä, noin kymmenen tuhatta ihmistä uhkaa menettää työnsä.”

Löytömäki painottaa, että taloudellisten kannustimien tulisi olla kunnossa. Aikuiskoulutustuki ja opintovapaamalli olisi suunnattava erityisesti aloille, jotka käyvät läpi nopeaa rakennemuutosta.

”Työntekijät on pidettävä muutoksessa mukana. Ei niitä osaavia työntekijöitä mistään taiota, vaan jo alalla olevat on koulutettava uusiin taitoihin. Tarvitaan erilaisia kursseja työn oheen esimerkiksi verkkokaupan tai kestävän kehityksen kurssit.”

Muutoksen oltava reilu kaikille

Samalla kun työn arki muuttuu vauhdilla, työntekijöiden etujen ajamisen merkitys korostuu.

Löytömäki sanoo, että ammattiyhdistysliikkeen tehtävä on pitää huolta siitä, että siirtymä on kaupan alan työntekijöille oikeudenmukainen. Ja totta kai uusien osaamisvaatimusten ja tehtäväkuvien laajenemisen täytyy näkyä myös alan palkoissa.

”Kauppa tulee olemaan aivan erilaista 10 vuoden päästä kuin nyt. Miten työpaikkojen arki muutetaan niin, että se on reilua kaikille.”

Löytömäen mukaan kaupan alan murroksen kaksoissiirtymän pitäisi näkyä myös työehtosopimuksissa.

”Sopimuksiin tulisi kirjata, että osaamisen kehittäminen työn ohessa olisi mahdollista, esimerkiksi suorittamalla tutkintojen osia oppisopimuksella.”

Hänen arvioi, että muutoksia olisi hyvä käsitellä TES-järjestelmän sisällä yhdessä neuvotellen, koska vihreä siirtymä muuttaa työtä joka tapauksessa.

”Ajatellaan helposti, että tämä murros koskettaa vain insinöörejä ja muita korkean osaamisen töitä, mutta todellisuudessa näemme, että myös perinteisten duunarialojen työnteon tavat muuttuvat, kauppa kulkee tässä kehityksessä palvelualoista ensimmäisenä.”

Jos ay-liikkeessä ei olla hereillä, riskinä Löytömäen mukaan on se, että uusia käytäntöjä tuodaan työpaikoille työnantajan sanelemana. Hyvä yhteistyö on ratkaisevaa.

”Parhaimmillaan työntekijät, luottamusmiehet ja työnantaja miettivät yhdessä niitä prosesseja, miten toimitaan ympäristöystävällisesti ja miten suomalainen kauppa säilyttää asemansa kansainvälisessä verkkokauppakilvassa.”

Haku