Kaupan luottamushenkilöt: yrityslähestymiskielto estäisi häiriköinnit

Työsuojeluvaltuutettu Niina Tikkalahti Kupittaan K-Citymarketista Turusta tähdentää, että ongelmia kaupassa aiheuttaa sama pieni porukka. Valtaosa asiakkaista on tavallisen mukavia. Ääritapauksissa hän tietää järjestyksenvalvojien, joilla on vartijoita laajemmat oikeudet, määränneen häiritseville asiakkaille porttikieltoja joksikin ajaksi.

Tärkeintä on kuitenkin, että myyjät ilmoittavat heti työnantajalleen, jos ei-toivottavaa lähestymistä tai vastaavaa ilmenee.

− Ongelmathan koskevat lähinnä nuoria naisia. Minullakin nuorena aloittavana myyjänä sattui lähentelevä miesasiakas. Tilanne oli ahdistava, mutta ratkesi lopulta, kun esimies puhutti asiakasta.

− Tässä iässä hieman häiritsevään käyttäytymiseen voi suhtautua enemmän huumorilla. Mutta toki rajansa kaikella, Tikkalahti linjaa.

Pitkät aukioloajat lisäävät riskiä

K-Citymarket Keminmaalla asiat ovat häiriökäyttäytymisen osalta aika hyvin. Pääluottamusmies Anne Kuronen uskoo pohjoisen sijainnin ja ”kylämäisyyden” suojaavan ei-toivotulta käytökseltä.

Kuronen näkee yhtenä riskitekijänä häiriökäyttäytymiselle kauppojen pidentyneet aukioloajat. 

− Vaikka 24/7 auki olevia K-Citymarketeja on vain joitakin Suomessa, pitkät aukioloajat lisäävät häiriköinnin riskiä. Me olemme Keminmaassa auki kello 8−21, mutta aika tavallinen aukioloaika on kello 8−22 tai jopa 6−24, Kuronen sanoo.   

Pääluottamusmiehenä kolme vuotta ja myyjänä K-Citymarketissa 23 vuotta työskennelleen Kurosen lääkkeenä häiriökäyttäytymiseen on vartijoiden näkyvissä olo mahdollisimman paljon, työkavereiden tuki, rauhallisuus ongelmatilanteissa ja kaikkien kaupan työntekijöiden jatkuva perehdyttäminen vaikeisiin tilanteisiin.

Oikea toiminta auttaa

Pienten ja keskikokoisten kauppojen HOK-Elannon Alepa-ketjussa pääkaupunkiseudun pamilaisia edustaa päätyösuojeluvaltuutettu Christa Pessi. Hänellä on kokemusta kaupan alan työstä 34 vuotta, ja päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna hänellä on jo seitsemäs vuosi menossa.

− Jos katsoo taaksepäin, niin onhan häiriökäyttäytyminen kaupoissa lisääntynyt 30 vuodessa. Mutta kai se on sama kehitys kuin muuallakin yhteiskunnassa. Mutta epäasiallisen käytöksen hiljainen hyväksyminen on tappioksi kaikille, Pessi sanoo.

Hänen mielestään tilanteen korjaamiseksi tarvitaan tekoja eikä vain kauniita sanoja, koska kaupan alalla työskentelee paljon myös nuoria ensimmäisessä työpaikassaan.

− Turvallinen työympäristö on jokaisen oikeus. Työpaikoille ei kuulu häirintä tai uhkatilanteiden pelko. Työpaikan toimintatavat on tärkeää varmistaa ja viedä tieto häirintätilanteista eteenpäin esihenkilöille, Pessi tähdentää.

Hänen mielestään työpaikoilla on perehdytykseen jo panostettu. Pessi korostaa aina työnantajien edustajille puhuessaan, että koulutus ja perehdyttäminen ovat hyvää liiketoimintaa. Se vähentää sairauspoissaoloja ja parantaa työhyvinvointia, eli on tuottava sijoitus.

Christa Pessi sanoo ymmärtävänsä, ettei pienissä kaupoissa voi olla niin paljon vartijoita kuin suurissa. Mutta oikeilla toimintatavoilla ja hyväksi havainnoiduilla käytänteillä päästään pitkälle.

− Joskus jopa vihaisen asiakkaan rauhoittaminen puhumalla tuo tyydytystä, ja moni pahastikin ärsyyntynyt pyytää lopulta anteeksi, kun on saanut pulssinsa tasaantumaan, toteaa Pessi. 

Myös kassojen suojaaminen pleksilaseilla, joka alkoi jo korona-aikana, voi toimia joissain kaupoissa.  Hän pitää tärkeimpänä, että myyjä pysyy rauhallisena eikä yllytä häiriökäyttäytyjää. 

Pessin mielestä työnantajien tulee varmistaa työntekijöiden hyvinvointi myös vaikeiden tilanteiden jälkeen kysymällä kuulumisia ja keskustelemalla asiasta työpaikalla, jotta kenenkään ei tarvitse jäädä asian kanssa yksin. Vain äärimmäisen harvinaisiin ampumatapauksiin ja vastaaviin väkivallantekoihin kaupoissa hän ei usko lähestymiskiellonkaan auttavan.

− Uskon lähestymiskiellon tehoavan niihin häiriköihin, jotka eniten häiriötä kaupoissa aiheuttavat, Pessi toteaa.

Teksti: Jaakko Takalainen
Kuvat: Ilkka Heino, Eeva Anundi ja Shutterstock