Kahden kulttuurin Normal 

Muun muassa kosmetiikkaa ja hygieniatuotteita myyvä kauppaketju Normal on levittäytynyt vauhdilla Suomeen. 

Helmikuussa 2021 tanskalaisketju avasi ensimmäisen myymälänsä Espooseen. Nyt neljä vuotta myöhemmin myymälöitä on eri puolilla Suomea kaikkiaan 88. Työntekijöitä on hiukan vaille 1 100. 

Luottamusmies Saija Meriö valvoo ketjun noin tuhannen myyjän ja apulaismyymäläpäällikön etua. 

– Reissata pitää paljon, ja vestintään ja yhteydenpitoon täytyy keksiä luovia ratkaisuja, jotta saa tällaisen pakan pidettyä käsissään, Jyväskylässä asuva Meriö sanoo. 

Meriön ratkaisuja ovat muun muassa luottamusmiehen kuukausikirje ja puhelinsovelluksessa viestejä vaihtava yhdyshenkilöryhmä, jossa on mukana vähintään yksi työntekijä jokaisesta myymälästä. 

Kuukausikirje leviää yhtiön sisäisen viestinnän kautta ja sähköpostina jokaiseen myymälään. Kirjeissään Meriö käsittelee muun muassa valtakunnallista työmarkkinatilannetta ja Normalissa kulloinkin puhuttavia asioita. Kirjeen vinkkinurkassa hän vastailee vaikkapa kysymyksiin lomien määräytymisestä. 

– Olen saanut kiitosta siitä, että olen helposti lähestyttävä. Minulta uskaltaa kysellä ihan mitä vain. 

Ja kysymyksiä myös tulee. Moni kysyy työehtosopimukseen liittyvistä perusasioista, kuten sairaslomista tai taukojen pitämisestä. Tavallisia ovat myös kysymykset työssäjaksamisesta. 

– Meidän työntekijöissämme on paljon nuoria, joilla ei välttämättä ole paljoa kokemusta työelämästä. Pelisäännöt ja työn ehdot voivat olla monille aluksi vieraita, Meriö huomauttaa. 

Nuorten Normal 

Nuoria Normalin työntekijät tosiaan ovat. Maajohtaja Johanna Valli kertoo työntekijöiden keski-iän olevan 26,2 vuotta. Moni ahertaa opintojen ohella. 

Osin juuri opiskelijoiden paljoudesta johtuen valtaosa normalilaisista on osa-aikaisia – 1 097 työntekijästä osa-aikaisesti työskentelee 911. Valli huomauttaa myös, että osa-aikaisella työvoimalla myymälät toimivat paremmin. 

– Jotkut kuitenkin haluaisivat lisää työtunteja. Olen tehnyt paljon töitä sen eteen, että tunteja tarjottaisiin ensin niitä haluaville, jo olemassa oleville työntekijöille, ja vasta sitten rekrytoitaisiin uusia myyjiä, Meriö sanoo. 

Määräaikaisia yhtiössä on vain vähän – noin sata. 

Oman säväyksensä Meriön työhön tuo se, että ammattiyhdistysliike on monille nuorille työntekijöille varsin tuntematon. Kaikki eivät tiedä, mikä Meriön rooli luottamusmiehenä on. 

– Kun itse aloittelin työuraani 2000-luvun alussa, liittoon kuulumisen malli tuli kotoa ja vanhemmilta kollegoilta. Nyt sellaista ei välttämättä ole. Tosin meidän työntekijämme kyllä innokkaasti liittyvät liittoon, kun kuulevat, mistä on kyse, Meriö kertoo. 

Suomessa Suomen säännöillä 

Normalissa kohtaavat tanskalainen ja suomalainen yritys- ja työkulttuuri. 

Maajohtaja Vallin mukaan kahden erilaisen kulttuurin sovittaminen on sujunut hyvin. Suomessa on ollut alusta lähtien erillinen yhtiö ja sillä oma henkilöstöhallinto eli hr-osasto. Suomessa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä ja paikallista työehtosopimusta. 

– Tanskalla ei ole näihin asioihin sanomista. Vauhdilla Euroopassa laajentunut yritys ymmärtää, että eri maissa on erilaisia toimintatapoja, Valli vakuuttaa. 

Meriökin sanoo kahden erilaisen kulttuurin sovittamisen onnistuneen lähtökohtaisesti hyvin, joskin joitakin eroavaisuuksia nousee esiin. 

Normalissa on vähemmän tiukkoja sääntöjä kuin monissa muissa Suomessa toimivissa kauppaketjuissa. 

– Myymälät saavat päättää hyvin vapaasti esimerkiksi esillepanosta. Tuntuu raikkaalta, että tällaisissa asioissa luotetaan henkilöstöön. Toisaalta joissakin asioissa sääntöjä kaipaisi. Toimintatavat voivat vaihdella myymälöittäin, mikä ei välttämättä ole tasapuolista, Meriö pohtii. 

Hänen mukaansa myös luottamusmiehen roolista ja suomalaisesta työlainsäädännöstä on pitänyt jonkin verran keskustella emoyhtiön kanssa. 

Hän kiittelee sitä, miten hr-osasto on vienyt emoyhtiölle viestiä Suomen käytännöistä ja laeista. 

Yhteistyö sujuu 

Sekä Valli että Meriö ovat tyytyväisiä siihen, miten työntekijöiden ja yhtiön johdon yhteistyö Suomessa sujuu. 

Maajohtaja, henkilöstöhallinnon edustaja ja luottamusmies tapaavat kuukausittain. 

– Vien kokouksiin ajatuksia ja terveisiä kentältä. Meillä on tehty työntekijöiden aloitteesta paikallisia sopimuksia muun muassa lomapalkan ajankohdan muuttamisesta sekä pitkien työpäivien teosta ja ylimääräisistä tauoista, Meriö kertoo. 

Yhteinen sävel on löytynyt myös pääkaupunkiseudulla parhaillaan toteutettavasta kokeilusta, jossa uudet työntekijät tulevat pääkonttorille yhdeksi päiväksi paneutumaan työelämän pelisääntöihin sekä työntekijän velvollisuuksiin ja oikeuksiin. 

Päivän aikana puhutaan muun muassa ajoissa olemisen tärkeydestä ja siitä, kuinka sairauspoissaolosta pitää ilmoittaa. 

– Minäkin käyn esittäytymässä ja tervehtimässä tulokkaita joko paikan päällä tai videon välityksellä, Meriö kertoo. 

Luottamusmiehen työn lisäksi Meriötä työllistää kaupan alan sopimusalatoimikunta. Juuri nyt ajankohtainen aihe on tammikuun lopussa päättynyt työehtosopimus ja uuden neuvottelu. 

– Olen päässyt viemään viestiä kentältä ja toisaalta saanut toimikunnasta uutta sisältöä ja keinoja työhöni Normalilla, hän summaa. 

Teksti: Anu Vallinkoski
Kuvat: Mika Nuorva