ILO luo työelämän pelisääntöjä

Joka vuosi Sveitsin Genevessä kokoontuu kahdeksi viikoksi tuhansia hallitusten, työntekijöiden ja työnantajien edustajia YK:n kansainvälisen työjärjestö ILOn kaksi viikkoa kestävään työkonferenssiin. Sinne matkasi myös PAMin jäsen Iida-Maria Tapio pohjois­maisen Geneve-koulun osallistujana.

ILOn 112. työkonferenssin aiheina olivat hoivatalous, työelämän perus­oikeuksien edistäminen ja uusi yleis­sopimus biologisia vaaratekijöistä.

Suojaa biologisilta vaaroilta

Konferenssissa neuvottelut eri aiheista käydään komiteoissa. Työ­suojeluvaltuutettuna toimiva Tapio päätti seurata biologisten vaaratekijöiden komiteaa. Biologisia tekijöitä ovat esimerkiksi bakteerit, virukset, homesienet sekä loiset.

– Jo 2017 ILOssa havaittiin, että biologisten vaarojen osalta sääntelyssä on katvealue, mutta koronapandemia alleviivasi sääntelyn tarvetta, kertoo Tapio.

Neuvottelut komiteassa olivat vaikeat ja sisällön käsittely hidasta, kuvaa aitiopaikalle komitean työskentelyä näkemään päässyt Tapio.

– Varsinkin työnantajapuoli blokkasi ja hidasteli joka välissä siinä määrin, että jopa hallitusten edustajat ärsyyntyivät.

Työntekijöille tärkeitä asioita saatiin kuitenkin tekstiin.

– Onneksi saimme läpi, että suojelu koskee työntekijöiden fyysistä ja henkistä terveyttä sekä yleistä hyvinvointia. Ja biologinen vaara määriteltiin jopa Suomen lainsäädäntöä laajemmaksi.

Globaaleja sääntöjä tarvitaan

Maailmanlaajuiselle sääntelylle on Tapion mielestä tarvetta, vaikka Suomessa lainsäädäntö onkin hyvällä mallilla.

– Esimerkiksi ruokatuotteita ja muuta tulee koko ajan eripuolilta maailmaa. Siksi meidänkin etumme on nostaa biologisten vaarojen sääntelyn tasoa ja hallitusten välistä yhteistyötä koko maailmassa, etteivät biologiset vaaratekijät pääse leviämään.

Biologisia vaaroja koskeva yleissopimus ja suositus työstetään loppuun vuoden 2025 konferenssissa. Ensi vuonna on myös alustatyöntekijöitä koskevan yleissopimuksen ensimmäinen käsittely.

Yleissopimukset sitovat vain maita, jotka ovat ratifioineet ne. Suomi on ratifioinut useimmat ILOn yleissopimukset, viimeisimpänä yleissopimuksen 190 väkivallan ja häirinnän poistamisesta työelämässä.

Suomi syyniin?

Joka vuosi työkonferenssissa yleissopimusten ja suositusten soveltamista käsittelevä komitea (CAS) käsittelee vakavimpia yleissopimusten loukkauksia. Tänä vuonna erikoistapauksena oli Valko-Venäjä, koska maa toistuvasti ja räikeästi loukkaa työelämän perusoikeuksia.

Suomi ei ole yli sadan vuoden aikana kertaakaan joutunut CAS-komitean käsittelyyn. Se saattaa muuttua.

– Lakko-oikeuden rajoitukset, ja tapa millä hallitus toteutti ne, ovat herättäneet huomiota kansainvälisesti. On mahdollista, että Suomen hallituksen toimet voivat tulla käsiteltäviksi ILOssa sopimusvelvoitteiden loukkauksina, sanoo SAK:n lakimies Paula Ilveskivi.

Kiista lakko-oikeudesta hiertää

Lakko-oikeudesta kiistellään myös ILOssa. Vuoden 2012 työkonferenssissa työnantajaryhmä kiisti yllättäen vakiintuneen tulkinnan, jonka mukaan lakko-oikeus on suojattu osana kollektiivista neuvotteluoikeutta.

Kiista on vaikeuttanut neuvotteluja useissa muissa kysymyksissä, ja siihen yritettiin vuosikausia löytää neuvotteluratkaisu. Lopulta keväällä 2024 ILOn hallintoneuvosto päätti saattaa kysymyksen kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi. Kansainvälisen tuomioistuimen lausuntoa asiassa odotetaan noin vuoden kuluessa.

Teksti: Hildur Boldt