Hyppää sisältöön
Tiedotteet

09.06.2023 11:49

Hyvityssakkoja ei voi korottaa vain työntekijäpuolelle

”Työehtosopimus on kahden kauppa. Sen rikkomiseen liittyvien sanktioiden on oltava osapuolille samanlaisia”, Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

 Hallitusneuvotteluissa on noussut esille ammattiliitoille työrauhavelvoitteen rikkomisesta tuomittavien hyvityssakkojen tuntuva korottaminen.

Työehtosopimus on kahden osapuolen välinen sopimus, joka velvoittaa kumpaakin sopimuksen solminutta tahoa. 

Palvelualojen ammattiliitto PAMin näkemyksen mukaan keskustelu hyvityssakkojen korottamisesta onkin ollut varsin yksipuolista, koska siihen ei ole millään tavalla noussut työnantajille ja työnantajaliitoille työehtosopimuksen rikkomisesta tai valvontavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavat hyvityssakot.

”Työntekijäliiton keskeinen velvoite on noudattaa työrauhavelvollisuutta sopimuskauden ajan. Aivan yhtä painavia velvoitteita ovat työnantajien velvoite noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä ja työnantajaliittojen velvoite valvoa, että työnantajat näin tekevät. Sopimuksen mukaisten velvoitteiden ja niistä seuraavien sanktioiden pitää olla tasapainossa osapuolten kesken. Tätä tasapainoa ei pitäisi tulla ulkopuoleltä järkyttämään. Mahdollisia muutoksia pitää tietenkin valmistella kolmikantaisesti”, Rönni-Sällinen toteaa.

Hän huomauttaa, että usein laittomiksi lakoiksi kutsutuissa tilanteissa onkin kysymys työntekijöiden reaktiosta johonkin työnantajan toimeen. Esimerkistä käy vaikkapa ulosmarssi joukkoirtisanomisten yhteydessä.

”Sakon ylärajojen pitää tietenkin olla molemmille osapuolille samanlaisia. Jos sopimuksen osana olevan työrahavelvoitteen rikkomisesta tuomittavia hyvityssakkoja korotetaan, on hyvityssakkoja korotettava myös siitä, jos työnantaja rikkoo työehtoja. Muulla tavoin tehtynä korotusta voi pitää järjestäytymisvapauden loukkaamisena”, Rönni-Sällinen linjaa.

Haku