Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Hallitus puuttuisi lakko-oikeuteen ja rajoittaisi sopimista palkan korotuksista
Artikkelit

25.07.2023 11:30

Hallitus puuttuisi lakko-oikeuteen ja rajoittaisi sopimista palkan korotuksista

PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo pelkää, että hallitusohjelman tiukat linjaukset synnyttävät ristiriitoja työntekijöiden ja työnantajien välille ja vaikeuttavat näin työehdoista sopimista.

Sellaisenaan toteutuessaan Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaukset murtaisivat merkittävällä tavalla työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia, arvioi Palvelualojen ammattiliitto PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo.

– Ohjelman kirjaukset iskisivät niin yksittäisen työntekijän ja järjestäytyneiden työyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksiin kuin valtakunnalliseen työehtosopimusjärjestelmäänkin. Tämä on todella raju kokonaisuus, hän arvioi.

Hallitus kaventaisi lakko-oikeutta

Laittomien lakkojen sakot nousisivat merkittävästi, jos hallituksen tahto käy toteen. Korkeimmat sakot nousisivat 150 000 euroon, alaraja olisi 10 000 euroa.

Ylitalo pohtii, millaisista mielenilmauksista sakon saisi. Toisiko minuutin hiljainen hetki työmaalla sopimuksen ollessa voimassa 10 000 euron sakon ammattiosastolle? Tällaisia mielenilmauksia pamilaiset järjestivät loppuvuonna, kun Kaupan liitto ei suostunut neuvottelemaan palkankorotuksista.

Myös rivityöntekijä voisi saada sakkoja. Tiedossa olisi 200 euron seuraamusmaksu, jos työntekijä osallistuisi työtuomioistuimen jo laittomaksi katsomaan lakkoon.

– Halutaanko korkeilla sakoilla nostaa uhkaa niin suureksi, että ihmiset eivät uskalla ilmaista enää mieltään vaikka ulosmarssein, kun yrityksessä tapahtuu jotain yllättävää, vaikkapa isot kohtuuttomiksi koetut yt:t, Ylitalo miettii.

Hän huomauttaa, että lakko-oikeuteen puuttuminen on kansainvälisen oikeuden takaaman järjestäytymisvapauden vastaista.

Mahdollisuus sopia palkankorotuksista kapenisi

Jos hallituksen kaavailut toteutuvat, liittojen mahdollisuudet sopia palkankorotuksista kapenevat.

– Orpon hallitus haluaa muuttaa lakkojen merkityksen. Jos annamme lakkovaroituksen, meidän on pakko mennä sovittelijan toimistoon jatkamaan neuvotteluja. Laissa sovittelijan käsiä olisi kuitenkin sidottu niin, ettei hän saisi sovintoesityksessään ylittää palkankorotusten yleistä linjaa, Ylitalo selittää esitystä.

Hän huomauttaa, että epäselvää on myös, miten yleinen linja määritellään. Sopimusjärjestelmä on ollut myllerryksessä jo jonkin aikaa.

– Iso asia PAMille pienipalkkaisten edunvalvojana olisi se, että muutos voisi tehdä lähes mahdottomaksi palkkaohjelmat, joilla voisi kuroa kiinni jälkeen jääneitä palkkoja.

Paikallisessa sopimisessa neuvottelun tasavertaisuus voisi vaarantua

Hallitus haluaa avata työehtosopimusten paikallisen sopimisen piirissä olevat kohdat myös työnantajaliittoihin järjestäytymättömille työnantajille. PAM ei ole vastustanut tällaista paikallisen sopimisen laajentamista, mutta se on edellyttänyt, että työntekijöitä neuvotteluissa edustaa luottamusmies.

Hallitusohjelman mukaan työntekijöitä voisi edustaa myös joku muu kuin luottamusmies.

– Sopijana voisi olla ihminen, joka ei ole perillä työehtojen ja sopimisen kiemuroista. Hän voisi olla täysin altavastaaja työnantajan painostaessa neuvotteluissa. Luottamusmiehellä on tietämystä ja tukenaan liiton tietotaito, Ylitalo sanoo.

Iso osa yrityksistä jäisi lainmukaisen yt-menettelyn ulkopuolelle

Nykyisin yhteistoimintalakia eli yt-lakia sovelletaan vähintään 20 hengen yrityksissä. Hallitus haluaa nostaa rajaa 50 hengen yrityksiin. Iso osa pamilaisista työntekijöistä jäisi muutoksen takia yt-menettelyn ulkopuolelle.

Hallitus aikoo myös puolittaa muutosneuvotteluajat. Kun nyt merkittävistä muutoksista on pitänyt neuvotella vähintään kuusi viikkoa, on aika lyhenemässä kolmeen, pienemmistä muutoksissa aika lyhenisi 14 päivästä 7 päivään.

– Luottamusmies pääsee kunnolla käymään läpi neuvoteltavia asioita vasta yt-neuvottelujen ensimmäisenä päivänä. Heillä olisi hyvin lyhyt aika perehtyä ja hakea ratkaisuvaihtoehtoja verrattuna työnantajaan, Ylitalo huomauttaa.

Avainsanat:

lainsäädäntö politiikka sopimusjärjestelmä työehtosopimusneuvottelut

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku