Hallituksen kieltäytyminen neuvotteluista on irtiotto suomalaisesta työmarkkinaperinteestä

Suomalainen ja pohjoismainen tapa sopia työehdoista ja työmarkkinamalliin liittyvistä asioista perustuu työmarkkinaosapuolten väliseen luottamukseen, yhteistyöhön ja neuvotteluun. Suomessa maan hallitus on toiminut mukana välillä tiiviimmin kolmikannan osapuolena, ja toisinaan taas enemmän kätilön roolissa.

Kokeneen työmarkkinatutkijan, professori Tapio Bergholmin mukaan Orpon-Purran hallitus on jo hallitusneuvotteluissa ottanut linjan, että ay-liikkeen kanssa ei lähdetä neuvottelemaan.

– Esko Ahon hallitus 90-luvulla pyrki neuvottelemaan ja yhteiskuntasopimus oli tekeillä – Juha Sipiläkin käytti samaa termiä. Vaikka ay-liikkeen näkökulmasta tuntui silloin vaikealta paikalta, perusasenne oli kuitenkin edetä neuvottelemalla ja sopimalla. Tässä mielessä nykyhallitus on aivan eri tiellä, Bergholm näkee.

Sipilän hallituskaudella nähtiin koviakin yhteenottoja hallituksen ja ay-liikkeen välillä, mutta lopulta neuvottelutie löytyi. Bergholm katsoo, että istuva Orpon-Purran hallitus pyrkii saamaan mahdollisimman ripeästi ikävät asiat pois päiväjärjestyksestä ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Tähän sapluunaan ei neuvottelu sovi.

– Hallitus lähtee siitä, että mahdollisimman varhain ja lyhyen lausuntokierroksen jälkeen lyödään lainsäädäntö pöytään.

Puolueet ottavat etäisyyttä palkansaajiin

Vuosikymmenten saatossa suomalainen työmarkkinamalli ja neuvottelujärjestelmä ovat luonnollisesti muuttuneet. Jopa veropolitiikkaa käsitelleistä tupoista edettiin suppeampiin keskitettyihin sopimuksiin, jotka kuitenkin sovittiin vielä keskusjärjestötasolla, ja usein maan hallituksen myötävaikutuksella.

Nykyisin työehtosopimusneuvottelut käydään liittojen kesken ja työlainsäädännön uudistuksia valmistellaan laajojen kokonaisuuksien sijaan yksitellen. Työmarkkinajärjestöt ovat valmisteluvaiheessa edustettuina työryhmissä. Yksittäisestä asiasta kompromissin löytäminen on hankalampaa.

Bergholm huomauttaa, että viime hallituskaudella pahasti erimielisiä työlainsäädännön esityksiä ei viety eduskuntaan.

– Kun valmistelussa oli palkka-avoimuuden lisääminen, mikä ei työnantajille kelvannut, niin se ei edennyt mihinkään. Kyllä nyt on aikakausi muuttunut.

Bergholmia myös hieman ihmetyttää etenkin kokoomuksen suhtautuminen palkansaajien huoleen. Myös muut hallituspuolueet vaikuttavat kääntäneen kurssiaan.

– Kokoomuksella on pitkään ollut vahva asema STTK:ssa ja etenkin Akavassa. On mielenkiintoista, että se on nyt hylkäämässä ay-jäsenensä. Aikaisemmin kaikki puolueet ovat olleet palkansaajapuolueita ja nyt tehdään aika paljonkin pesäeroa palkansaajiin – heikennetään sosiaaliturvaa, neuvotteluasemaa ja työsuhdeturvaa. Muutos on selkeä, Bergholm toteaa.

Teksti: Pauli Unkuri. Kuva: Eeva Anundi.