Mitä tarkoitetaan poliittisilla lakoilla? Faktoilla lakkokeskusteluun

Tilastoja: Työtaistelujen määrä vaihtelee paljon

Suomessa Tilastokeskus kerää vuosittain tiedot työtaisteluista. Niiden määrä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi viime vuonna työtaisteluissa menetettiin työpäiviä selvästi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Vuonna 2021 taas työtaistelujen lukumäärä oli matalin yli 50 vuoteen. 

Viime vuonna Suomessa käytiin 64 työtaistelua. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 177 600, ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 600. Vuotta aiemmin työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 22 500 ja menetettyjä työpäiviä noin 34 100. 

Vuoden 2022 tavallista laajempien työtaistelutoimien taustalla olivat pääasiassa kunta- ja terveydenhoitoalan lakot.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 kaltaiset lakkovuodet olivat melko yleisiä 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. Lakkoilu ei siis ole 2000-luvulla lisääntynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, päinvastoin vähentynyt selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla oli vuosia, jolloin työtaisteluissa menetettiin reilusti yli kaksi miljoonaa työpäivää.

Lähde: Tilastokeskus

Fakta 1: Hallitus haluaa kaventaa lakko-oikeutta

Suomen nykyinen hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta monin tavoin. 

Laittomien lakkojen hyvityssakot kasvaisivat rajusti. Sakot voisivat olla 10 000 eurosta 150 000 euroon.

Myös yksittäiselle työntekijälle voisi tulla 200 euron maksu tilanteessa, jossa hän jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua.

Poliittiset lakot rajoitettaisiin enintään vuorokauden mittaisiksi ja tukilakkoja rajoitettaisiin siten, että ne saisivat aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille.

Lakko-oikeuskysymyksiä käsitellään parhaillaan työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa. Varsinaisia lakiesityksiä odotetaan sen jälkeen.

Fakta 2: Lakko-oikeus on laissa

Työntekijän lakko-oikeus on tunnustettu esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa. 

Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden. Lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Ammatillisen yhdistymisvapauden mukaan työntekijä ei saa joutua työnantajan taholta painostetuksi tai syrjityksi, jos hän osallistuu ammattiliiton järjestämään lakkoon.

Liitoilla on oikeus asettaa työtehtäviä lakkoon riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämä periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä.

Fakta 3: Suomessa ei lakkoilla paljon

Työnantajapuolen puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin holtittomasti. Tämä ei pidä paikkaansa.

Ekonomisti Antti Koskela tarkastelee lakkojen määriä kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Sen mukaan Suomi ei ole lakkoherkkä maa.

Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään työpäiviä kolminkertainen määrä suhteessa Suomeen. Tuhatta työntekijää kohden lakkojen määrä on Suomessa samaa tasoa korealaisten ja brittien kanssa. 

Norjassa työtaisteluissa menetettyjä päiviä on hiukan ja Ruotsissa selvästi enemmän kuin Suomessa. Pohjoismaiden lakkoherkin maa on selvästi Tanska. Euroopan laajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle.

Teksti: Tua Onnela
Kuva: Shutterstock