Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Mitä tarkoitetaan poliittisilla lakoilla? Faktoilla lakkokeskusteluun
Artikkelit

02.11.2023 13:44

Mitä tarkoitetaan poliittisilla lakoilla? Faktoilla lakkokeskusteluun

Hallitus haluaa rajoittaa työntekijöiden työtaisteluoikeutta. Kuinka paljon lakkoja Suomessa on ja mitä tarkoitetaan poliittisilla lakoilla? Tutustu lakkofaktoihin.

Tilastoja: Työtaistelujen määrä vaihtelee paljon

Suomessa Tilastokeskus kerää vuosittain tiedot työtaisteluista. Niiden määrä vaihtelee suuresti. Esimerkiksi viime vuonna työtaisteluissa menetettiin työpäiviä selvästi enemmän kuin aiemmin 2000-luvulla. Vuonna 2021 taas työtaistelujen lukumäärä oli matalin yli 50 vuoteen. 

Viime vuonna Suomessa käytiin 64 työtaistelua. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 177 600, ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 962 600. Vuotta aiemmin työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 22 500 ja menetettyjä työpäiviä noin 34 100. 

Vuoden 2022 tavallista laajempien työtaistelutoimien taustalla olivat pääasiassa kunta- ja terveydenhoitoalan lakot.

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 kaltaiset lakkovuodet olivat melko yleisiä 1980-luvulla ja vielä 1990-luvun alkupuoliskolla. Lakkoilu ei siis ole 2000-luvulla lisääntynyt aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, päinvastoin vähentynyt selvästi. 1970- ja 1980-luvuilla oli vuosia, jolloin työtaisteluissa menetettiin reilusti yli kaksi miljoonaa työpäivää.

Lähde: Tilastokeskus

Fakta 1: Hallitus haluaa kaventaa lakko-oikeutta

Suomen nykyinen hallitus suunnittelee rajoittavansa työntekijöiden lakko-oikeutta monin tavoin. 

Laittomien lakkojen hyvityssakot kasvaisivat rajusti. Sakot voisivat olla 10 000 eurosta 150 000 euroon.

Myös yksittäiselle työntekijälle voisi tulla 200 euron maksu tilanteessa, jossa hän jatkaa työtuomioistuimen laittomaksi toteamaa työtaistelua.

Poliittiset lakot rajoitettaisiin enintään vuorokauden mittaisiksi ja tukilakkoja rajoitettaisiin siten, että ne saisivat aiheuttaa haittaa vain työriidan osapuolille.

Lakko-oikeuskysymyksiä käsitellään parhaillaan työryhmässä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuussa. Varsinaisia lakiesityksiä odotetaan sen jälkeen.

Fakta 2: Lakko-oikeus on laissa

Työntekijän lakko-oikeus on tunnustettu esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistuksessa. 

Suomen perustuslaki takaa ammatillisen yhdistymisvapauden. Lakko-oikeuden katsotaan kuuluvan tähän. Ammatillisen yhdistymisvapauden mukaan työntekijä ei saa joutua työnantajan taholta painostetuksi tai syrjityksi, jos hän osallistuu ammattiliiton järjestämään lakkoon.

Liitoilla on oikeus asettaa työtehtäviä lakkoon riippumatta siitä, kuka niitä tekee. Lakko ei siis koske vain ammattiliittoon kuuluvia. Tämä periaate on Suomessa vahvistettu korkeimman oikeuden päätöksellä.

Fakta 3: Suomessa ei lakkoilla paljon

Työnantajapuolen puheista voi joskus saada käsityksen, että Suomessa lakkoiltaisiin holtittomasti. Tämä ei pidä paikkaansa.

Ekonomisti Antti Koskela tarkastelee lakkojen määriä kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Sen mukaan Suomi ei ole lakkoherkkä maa.

Esimerkiksi Ranskassa ja Tanskassa menetetään työpäiviä kolminkertainen määrä suhteessa Suomeen. Tuhatta työntekijää kohden lakkojen määrä on Suomessa samaa tasoa korealaisten ja brittien kanssa. 

Norjassa työtaisteluissa menetettyjä päiviä on hiukan ja Ruotsissa selvästi enemmän kuin Suomessa. Pohjoismaiden lakkoherkin maa on selvästi Tanska. Euroopan laajuisessa vertailussa Suomi sijoittuu hieman keskitason yläpuolelle.

Työtaistelusanastoa

Lakko: Työntekijäpuolen työtaistelutoimi, jossa keskeytetään väliaikaisesti työnteko. Työnantajalla ei ole lakon aikana työnjohto-oikeutta eikä palkanmaksuvelvoitetta. Lakko on kollektiivinen eli yleensä ammattiliiton järjestämä toimi. Useimmiten lakolla yritetään vaikuttaa työehtosopimukseen eli esimerkiksi palkkoihin.

Työsulku: Työnantajapuolen työtaistelutoimi. Työnantaja estää työntekijöitä pääsemästä töihin ja keskeyttää heidän palkanmaksunsa.

Laillinen/laiton lakko: Lakko-oikeus kuuluu lähtökohtaisesti työntekijöiden oikeuksiin. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana vallitsee työrauhavelvoite. Jos työehtosopimukseen kohdistuva lakko järjestetään tänä aikana, se on laiton. Usein laittomat lakot ovat lyhyitä ulosmarsseja, joilla vastustetaan esimerkiksi irtisanomissuunnitelmia.

Poliittinen lakko: Lakko, jolla pyritään vaikuttamaan oman alan työehtojen sijaan poliittisiin päättäjiin, kun näiden päätökset vaikuttavat työntekijöiden ammatilliseen, sosiaaliseen tai taloudelliseen asemaan.

Saarto: Työtaistelutoimenpide, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Lisäksi he kieltäytyvät hakeutumasta saarrettuun yritykseen töihin.

Tukilakko: Lakko, jolla tuetaan toisen sopimusalan tai ammattiliiton laillista työtaistelutoimea.

Ulosmarssi tai mielenilmaus: Työntekijöiden lyhytaikainen töiden keskeyttäminen ja poistuminen työpaikalta.

Vuoronvaihtokielto: Lakkoa kevyempi työtaistelukeino, jossa ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät vuoronvaihdosta ja muista työnantajan ehdottamista muutoksista työvuorolistaan.

Ylityökielto: Lakkoa kevyempi työtaistelutoimi, jossa ylityökiellon julistaneen ammattiliiton jäsenet kieltäytyvät ylitöistä.

Hyvityssakko (”lakkosakko”): Maksu, jonka työtuomioistuin voi määrätä laittomasta lakosta ammattiliitolle tai työnantajaliitolle. Yksittäiselle työntekijälle ei voi nykyisen lain mukaan tulla seuraamuksia osallistumisesta laittomaan lakkoon.

Teksti: Tua Onnela
Kuva: Shutterstock

Avainsanat:

politiikka työtaistelu

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku