Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Ei kokoaikatyötä, vaan kahta työtä
Blogit

03.06.2024 07:55

Ei kokoaikatyötä, vaan kahta työtä

Orpon-Purran hallituksella on käynnissä hanke laittaa osa-aikatyötä tekevät tekemään töitä useammassa työsuhteessa, jos kokoaikatyötä ei muuten löydy. Mitä ongelmia näin ratkaistaisiin? Työllisyyaste ei ainakaan nousisi eikä osa-aikaisuus tilastoissa vähenisi, PAM tutkimuspäällikkö Antti Veirto pohtii blogissa.

Hallitus haluaa panna osa-aikatyötä tekevät tekemään töitä kahdessa tai useammassakin työsuhteessa, jos kokoaikatyötä ei löydy. Näin lisättäisiin osa-aikaisten tekemiä työtunteja.

Hallitus suunnittelee, että ne TE-toimistossa kokoaikatyötä hakevat osa-aikaiset, joille ei pystytä tarjoamaan kokoaikaista työtä, saisivat jatkossa velvoittavia työtarjouksia toiseen osa-aikaiseen työhön. Hakijalla olisi oikeus kieltäytyä tarjotusta paikasta, jos työpaikkahaastattelun jälkeen kävisi ilmi, ettei kahden työn tunteja voi sovittaa yhteen tai ne ylittäisivät 40 tuntia viikossa.

Useampaa työtä tekevät tekisivät mieluummin töitä yhdessä työsuhteessa.

Hallitus muuttaisi myös viranomaisten tekemät työtarjoukset velvoittaviksi heti työttömyyden alusta alkaen. Tämä koskisi luonnollisesti myös osa-aikaisia. Se muuttaisi nykytilannetta, jossa hakijalla on työttömyyden alusta alkaen velvollisuus hakea avoimia työpaikkoja, mutta mahdollisuus itse valita itselleen sopivimmat paikat.

PAMin osa-aikaisesti töissä käyvistä jäsenistä useampaa työtä tekee 15 prosenttia. Heistä 88 prosentilla on eriasteisia taloudellisia huolia. Joka kolmas saa asumistukea ja 8 prosenttia toimeentulotukea.

Myös tutkimusten mukaan toimeentuloa täydentävää sosiaaliturvaa saa suurempi osa useampaa työtä tekevistä kuin yhtä tekevistä. Useimmiten juuri riittämätön tulo päätyöstä saa ihmiset tekemään useampaa työtä samanaikaisesti [1].

Useampaa työtä tekevät tekisivät mieluummin töitä yhdessä työsuhteessa. Asia käy ilmi tuoreesta työterveyslaitoksen tutkimuksesta Monimuotoinen ansiotyö – haaste työkyvylle ja työturvallisuudelle[2]. Siinä nousee esille myös useampaa työtä tekevien palautumisvaikeudet, huolet toimeentulosta ja vaihtelevien työkokonaisuuksien kuormittavuus.

Hallituksen tavoitteena on osa-aikaisiin kohdistuvilla toimilla lisätä työtunteja ja työvoiman tarjontaa silpputyöhön. Työllisyysastetta tämä ei nostaisi ja osa-aikaisuuskaan ei tilastoissa vähenisi.

Lainsäädännössä pitäisi asettaa pääsäännöksi työsuhteen kokoaikaisuus ja edellyttää siitä poikkeamiselle työn järjestämiseen liittyvää perusteltua syytä.

Tyypillisimmin osa-aikaiset esimerkiksi vähittäiskaupassa tekevät viikossa töitä 30 tunnin molemmin puolin. Tuntimäärät vaihtelevat paljon viikosta toiseen, koska käytössä on erilaisia tasoittumisjaksoja ja siksi työn yhteensovittaminen toiseen työhön on hankalaa.

Lisäksi monet osa-aikaiset ovat työsopimuksessaan antaneet kertakaikkisen lisätyösuostumuksen, joka hankaloittaa toisen työsuhteen vastaanottamista. Käytännössä tuollaisella sopimuskirjauksella he hakevat aktiivisesti töitä omalta työnantajaltaan, kun ovat lupautuneet työsopimuksessaan tekemään heille tarjottavat lisätunnit.

Hallitus ei tee mitään sen eteen, että yritykset tarjoaisivat enemmän kokoaikaista työtä.

Jos osa-aikaisia velvoitettaisiin vastaanottamaan toinen osa-aikainen työ, ei työpaikoilla olisi tekijöitä entiseen malliin satunnaisille lisätunneille.

Parasta olisi, että hallitus pyrkisi synnyttämään lisää kokoaikaista työtä. Lainsäädännössä pitäisi asettaa pääsäännöksi työsuhteen kokoaikaisuus ja edellyttää siitä poikkeamiselle työn järjestämiseen liittyvää perusteltua syytä.

Suomessa oli viime vuonna 95 200 sellaista osa-aikaista palkansaajaa, jotka olisivat mieluummin olleet kokoaikatyössä. Heidän paimentamisensa vastaanottamaan toinen osa-aikatyö, ei tee heistä kokoaikatyöntekijöitä.

Suomessa oli viime vuonna osa-aikaisesti työskenteleviä palkansaajia enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Viime vuonna vähittäiskaupan alkaneista työsuhteista 60 prosenttia ja majoitus -ja ravitsemisalalla 59 prosenttia oli osa-aikaisia. Samanaikaisesti esimerkiksi osa-aikaisesti työskentelevistä myyjistä 17 000 haluaisi mieluummin tehdä kokoaikatyötä. Uusia osa-aikaisia työsuhteita siis solmitaan työpaikoilla, vaikka osalla työntekijöistä olisi tarvetta kokoaikatyölle.

Esille nousevat myös useampaa työtä tekevien palautumisvaikeudet, huolet toimeentulosta ja vaihtelevien työkokonaisuuksien kuormittavuus.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli viime vuonna osa-aikaisesti työskenteleviä palkansaajia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Aikavälillä 2013–2023 määrä kasvoi 120 000 palkansaajalla. Vauhti on ollut siis kova ja mitä tekee hallitus? Hallitus ei tee mitään sen eteen, että yritykset tarjoaisivat enemmän kokoaikaista työtä. Sen hallitus tekee, että se vahvistaa silpputyön tarjoamista, velvoittamalla TE-toimiston asiakkaana olevat osa-aikaiset tekemään useampaa osa-aikatyötä samanaikaisesti.

Lähteet:

[1] Järvensivu, Haapakorpi: Monimuotoinen ansiotyö – Näkökulmia monista lähteistä ansaintaan. 2022.

[2] Työterveyslaitos 2024 Monimuotoinen ansiotyö – haaste työkyvylle ja työturvallisuudelle

Blogin kirjoittaja Antti Veirto on PAMin tutkimuspäällikkö, joka on perehtynyt muun muassa työvoimapolitiikkaan,

Avainsanat:

politiikka toimeentulo työajat työttömyysturva

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku