Ansioturvajärjestelmää ei saa romuttaa!

Eduskunnan on tarkoitus käsitellä työttömyysturvan lakipakettia tulevien viikkojen aikana. Se sisältää merkittäviä heikennyksiä sekä työttömien toimeentuloon että koko työttömyysturvajärjestelmään. Palvelualojen ammattiliitto PAM vastustaa kaikkia Orpon-Purran hallituksen esityksiä työttömyysturvan heikentämisestä. Lue lisää

Isoin edessä oleva muutos on työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi. Tämän myötä jatkossa ansioturvan piiriin pääsemiseen vaikuttaa kuukauden aikana ansaittujen eurojen määrä nykyisen työtuntien määrän sijaan. Työssäoloehdon tarkoituksenahan on varmistaa, että etuudensaajan työtilanne on ollut vakaa ennen työttömyyttä. Tästä näkökulmasta tehtyjen työtuntien tarkastelu on järkevämpää, sillä jatkossa työssäoloehto ei välttämättä täyty jatkuvassa pienipalkkaisessa työssä, mutta satunnaiset suuret tulot täyttävät työssäoloehdon kyseiseltä kuukaudelta.

Työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi sisältää sudenkuoppia 

Työssäoloehdon muuttaminen tuloperusteiseksi on sinänsä perusteltua järjestelmän yksinkertaistamisen vuoksi. Kuitenkin tapa, jolla Orpon-Purran hallitus aikoo sen toteuttaa, heikentää merkittävästi osa-aika- ja pätkätyötä tekevien asemaa. Hallituksen mallissa ne kuukaudet, joiden aikana on ansaittu alle 930 euroa työtuloa kuukaudessa (vuoden 2023 tasossa), huomioidaan työssäoloehdossa puolikkaina kuukausina. Mikäli työssäoloehdossa aletaan käyttää puolikkaita kuukausia, tämä vaikuttaa epätyypillisissä työsuhteissa olevien sekä tulotasoon että työssäoloehdon kertymisaikaan.

Ensinnäkään puolikkailla kuukausilla ansio-osa ei kertyisi ja toiseksi työssäoloehdon tarkastelujakson pysyessä samana suurin osa pätkätyöläisistä ei pystyisi kerryttämään työssäoloehtoa tarkastelujakson aikana. Koska ansio-osaa ei jää maksettavaksi, vakuutetuilla ei olisi taloudellista hyötyä ansioturvan piiriin pääsystä. Tämä muutos heikentää siis merkittävästi epätyypillistä työaikaa tekevien tulevaisuuden turvaa ja toimeentuloa.

Lisäksi puolikkaiden kuukausien vuoksi epätyypillisissä työsuhteissa olevilla työssäoloehto kertyisi hitaammin. Tämä taas on ongelma, sillä hallitus aikoo pidentää työssäoloehdon nykyisestä 6 kuukaudesta 12 kuukauteen. Epätyypillisissä työsuhteissa olevat, alle 930 euroa kuukaudessa ansaitsevat pienituloiset pääsisivät ansioturvan piiriin vasta 24 kuukauden kuluttua. Sama ongelma on myös päivärahan uudelleenmäärittelyssä. Puolikkaat kuukaudet heikentävät siis kannustinta osa-aikatyöhön ja näin ollen työllisyyden kasvun sijaan niillä on negatiivisia työllistämisvaikutuksia.  

Työssäoloehdon tarkastelujakson pituus unohtui  

Hallitus aikoo pidentää työssäoloehdon 6 kuukaudesta 12 kuukauteen, mutta sen tarkastelujakso pysyy 28 kuukautena. Tämä tarkoittaa sitä, että alle 930 euroa kuukaudessa ansaitsevat pätkätyöläiset eivät välttämättä pääse lainkaan ansioturvan piiriin puolikkaiden kuukausien takia, kun tarkastelujakso ei riitä työssäoloehdon kerryttämiseen. Näin vaarannetaan kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien eli epätyypillisissä työsuhteissa olevien mahdollisuutta ja oikeutta ansioturvaan. Tämä ei ole oikeudenmukaista. Jokaisella työtekijällä pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet päästä ansioturvan piiriin.

Jokaisesta tulee pitää huolta 

Pohjoismaiden hyvinvointipoliittinen järjestelmä perustuu solidaarisuuteen ja kattavaan sosiaaliturvaan, johon kuuluu työttömyysturva, joka suojelee heikommassa asemassa olevaa eli työntekijää sekä yrityksen sisäisiltä rakenteellisilta muutoksilta että myös työmarkkinoiden rakenteellisilta muutoksilta. Nyt hallitus rankaisee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia eli osa-aikatyöntekijöitä ja pätkätyöläisiä siitä, että he eivät pysty työllistymään kokoaikaiseen työsuhteeseen työmarkkinoilla, joilla ei ole tarjolla kokoaikaista työtä heidän toimialoillaan.     

Lue lisää leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin?
Orpon-Purran hallituksen leikkaukset kohtuuttomia palvelualojen työntekijöille

Työttömyysvakuutuksen idea on vähentää sosiaalista eriarvoisuutta

Työttömyysvakuutuksen tarkoitus on korvata työttömäksi jääneen henkilön taloudellista menetystä ja tukea hänen mahdollisuuttaan hakea työtä ja parantaa työmarkkinoille pääsyn tai paluun edellytyksiä.  

Ansioturvan perusajatus on se, että tekemällä työtä ihmisellä on mahdollisuus ansaita itselleen parempaa turvaa itselleen työttömäksi jäädessään. Kun ihminen omalla työllään on ansainnut itselleen perustasoa parempaa etuustasoa, tämä auttaa vakuutettua etsimään uusia työmahdollisuuksia ja parantamaan työllistymismahdollisuuksiaan ilman, että hänen taloudellinen asemansa vaarantuu. Tämä auttaa samalla vähentämään sosiaalista eriarvoisuutta ja ennaltaehkäisee köyhyyden riskiä työttömyyden aikana. 

Ansioturva on tärkeä turvaverkko erityisesti pieni- ja keskituloisille. Suurin osa sen saajista on ansainnut enintään 2500 euroa kuukaudessa ennen työttömyyttä. Hallituksen aikeet työttömyysturvan leikkaamisesta kohdistuvat isoon joukkoon palvelualojen ammattilaisia. Lisäksi aiotut leikkaukset kohdistuvat usein samaan henkilöön tehden leikkausten yhteisvaikutuksista kohtuuttomia. Työttömyysturvaan kajoamalla ei saavuteta positiivisia työllisyysvaikutuksia vaan lisätään kurjuutta ja köyhyyttä.

Egezona Kllokoqi-Bublaku
Kirjoittaja on PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija, joka puolustaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja vastustaa pienempien sortoa.

---