Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » ”Aivosumua, väsymystä ja uniongelmia” – Yötyö ja epäsäännölliset työajat kuormittavat palvelualojen ammattilaisia Artikkelit 24.01.2025 10:25 ”Aivosumua, väsymystä ja uniongelmia” – Yötyö ja epäsäännölliset työajat kuormittavat palvelualojen ammattilaisia Epäsäännöllinen vuoro- ja yötyö on lisääntynyt palvelualoilla. Joillekin työntekijöille yötyö sopii hyvin, mutta useille se aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Yleisimpiä niistä ovat väsymys, unihäiriöt ja haasteet työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Hotellivastaanottovirkailijana työskentelevä Alma Laakso, 37, ilmoittautui tekemään yövuoroja, kun hänen työpaikallaan etsittiin siihen vapaaehtoisia. Hän on tehnyt kolmivuorotyötä 10 vuotta ja huomannut, että se tuntuu nyt fyysisesti raskaammalta kuin nuorempana. Yötyö ja unirytmin vaihtelut aiheuttavat hänelle väsymystä, aivosumua ja vaikuttavat merkittävästi myös muuhun elämään. – Unirytmin kääntäminen yövuorojen jälkeen on vaikeinta. Olen vuoroviikkoina lapseni huoltaja, enkä pysty olemaan läsnä perheelleni siinä määrin kuin haluaisin, hän kertoo. Yötyöllä on tutkitusti riskejä ja vaikutuksia työntekijöiden terveyteen. Yleisimpiä terveyshaittoja ovat krooninen väsymys, unihäiriöt ja haasteet työn ja muun elämän yhteensovittamisessa. Lisäksi useita vuosia yötyötä tekevillä nousee riski sairastua kroonisiin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin tai rintasyöpään. – Ympäristön valorytmi on tärkeä elimistön sisäisen vuorokausirytmin tahdistaja. Kun olemme luontaisesti altistuneet normaaliin valo-pimeärytmiin, elimistömme ei koskaan pysty täysin sopeutumaan yötyörytmiin, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä. Hän on tutkinut erityisesti työaikojen, unen ja ikääntymisen aihepiirejä. Härmän mukaan suurimmat terveyshaitat ovat yötyötä sisältävässä vuorotyössä. Kun elimistön luontainen vuorokausirytmi menee sekaisin, se aiheuttaa fysiologisia häiriöitä. Eri sairauksilla on eri mekanismeja, joiden kautta yötyö niihin vaikuttaa. Epäsäännöllinen vuoro- ja yötyö lisääntynyt Palvelualoilla tehtävä epäsäännöllinen vuoro- ja yötyö on yleistynyt viime vuosina aukioloaikojen laajentumisen myötä. Yötyötä sisältävää työtä tehdään eniten matkailu- ja ravintola-alalla. Vaihteleva työaika sekä yötyö on lisääntynyt myös kaupan alalla ja kiinteistöpalvelualalla. Samaan aikaan työn henkinen ja fyysinen kuormitus sekä kiire ovat lisääntyneet ja vaikutusmahdollisuudet työpäivän pituuteen ovat vähentyneet kaikilla toimialoilla. – Vaikutusmahdollisuuksilla omiin työaikoihin, sekä työvuorojen että lomien sijoitteluun, on tutkimustemme mukaan tärkeä ja positiivinen merkitys. Se parantaa pitkällä tähtäimellä työn ja muun elämän yhteensovittamista ja voi vähentää sairaspoissaoloja, Härmä sanoo. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä on tutkinut erityisesti työaikojen, unen ja ikääntymisen aihepiirejä. ”Yötyö vaikuttaa sosiaaliseen elämään” Mari Laasio, 49, työskentelee kokoaikaisena kaupan myyjänä ja on tehnyt epäsäännöllistä vuorotyötä yli kolmen vuoden ajan. – Jännityksellä odotan aina työvuorolistoja, että mitä sieltä on tulossa ja onko yövuorojen jälkeen heti laitettu aamuvuoroja. Ne ovat pahimpia, kun väsyneenä täytyy pinnistellä omien työtehtävien kanssa ja toisinaan perehdyttää myös muita, hän kertoo. Mari toivoo, että työvuorojen sijoitteluun kiinnettäisiin enemmän huomiota, jotta yövuoroista tai yövuorojaksoista palautumiseen jäisi riittävästi aikaa. Yövuorojen jälkeen hänellä on yleensä vain yksi kokonainen vapaapäivä. – Yötyö vaikuttaa sosiaaliseen elämään ja asioiden hoitamiseen. Jäisi siihen enemmän energiaa vapaapäivinä, jos ehtisi paremmin palautumaan. Työvuorosuunnittelu avainasemassa terveyshaittojen vähentämisessä Ergonominen työvuorojen suunnittelu on Härmän mukaan avainasemassa terveyshaittojen ennaltaehkäisyssä. Se olisi sekä työnantajien että työntekijöiden etu, sillä esimerkiksi liian lyhyet, alle 11 tunnin, työvuorovälit lisäävät sairauspoissaoloja. Työvuorojen yhtäkkinen venyminen voi olla myös osa-aikatyöntekijälle kuormittava tilanne ja lisätä sairaspoissaoloja. Työterveyshuollolla on Härmän mukaan tärkeä rooli vuoro- ja yötyön terveyshaittojen ennaltaehkäisyssä. Esimerkiksi unettomuudesta tai muista terveyshaitoista kärsivien tilannetta tulisi seurata tarkasti ja tarvittaessa suositella siirtoa vähemmän kuormittavien työvuoroihin. Lisäksi työntekijöiden omilla elintavoilla voi vähentää yötyön kuormitusta ja edistää palautumista. “Yksilölliset tarpeet tulisi huomioida työvuorosuunnittelussa” ”Siinä missä yhdelle työntekijälle yötyö voi olla hyvinkin mieleistä ja tuntua helpolta, monille se aiheuttaa eriasteisia negatiivisia oireita. Siksi työvuorojen suunnittelussa tulisi huomioida työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi ikä, yleinen kunto, työmatkan pituus, perhetilanteet ja monet muut henkilökohtaiset seikat. Työpaikoilla olisi tärkeä varautua siihen, että yötyölle olisi tarjolla vaihtoehtoja. Erika Kähärä, PAMin työympäristö- ja tasa-arvoasiantuntija PAM neuvottelee paremmasta työelämästä PAM hakee käynnissä olevalla tes-kierroksella parannuksia työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksiin sekä palvelualojen työntekijöiden työkuormaa vähentäviä ratkaisuja. Lue lisää Teksti: Minna RaitapuroKuva: Getty images, Annukka Pakarinen, Eeva Anundi Lähteet: Töissä palvelualoilla, Kyselytuloksia työhyvinvoinnissa ja osaamisesta 2008, 2021 ja 2022 (Työterveyslaitos) Avainsanat: työajat työhyvinvointi Mitä pidit tästä sisällöstä? Reaktio(Required) Tämä oli hyödyllinen Pidin kovasti tästä sisällöstä En ymmärtänyt Ei ollut hyödyllinen Kommentti (valinnainen) Jaa Lue seuraavaksi Tiedotteet työajat työhyvinvointi Tuoreet kyselyt osoittavat: Enemmistö suomalaisista myötämielisiä työajan lyhentämiselle 21.1.2025 Uutiset työhyvinvointi Christa Pessi selvitti hiusalan työhyvinvointia 27.12.2024 Blogit toimeentulo työajat työhyvinvointi Elämään laatua hallituilla työajoilla 20.12.2024 Näytä kaikki
Tiedotteet työajat työhyvinvointi Tuoreet kyselyt osoittavat: Enemmistö suomalaisista myötämielisiä työajan lyhentämiselle 21.1.2025
