Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » PAMin keskeiset näkemykset sosiaaliturvakomiten välimietinnöstä Tiedotteet 16.05.2023 19:33 PAMin keskeiset näkemykset sosiaaliturvakomiten välimietinnöstä PAMin sosiaaliturvakomitean välimietintöön antaman lausunnon kannanotot keskeisiin kysymyksiin. Tulo- ja palkkakäsitteet PAM kannattaa käsitteistön yhtenäistämistä sosiaaliturvaetuuksissa, sillä perhe- ja tulokäsitteisiin liittyy paljon ongelmia.Eri sukupuolta edustavien asuminen samassa asunnossa vaikuttaa toisen sosiaaliturva-asemaan, vaikka he eivät muodostaisi perhettä, jos heillä ei ole erillisiä vuokrasopimuksia. Vaikka lapsi vuoroasuisi yhtä paljon molempien vanhempien luona, vain toisella on oikeus hakea asumistukea lapsesta, sillä lapsi voi olla virallisesti kirjoilla vain yhdessä osoitteessa Yhteistyö ja tiedonkulku PAM kannattaa toimintamallin luomista tukemaan sosiaaliturvan toimeenpanijoiden välisen yhteistyön ja tiedonkulun kehittämistä sekä automaation, tekoälyn ja digitalisaation hyödyntämistä. Yhtenäisen sähköisen asioinnin kehitystä tulee edistää, jotta hakijan on helpompi hakea ja saada etuuksia ja palveluita. Viranomaisilla pitäisi olla oikeus nähdä hakijan kokonaisvaltainen tilanne ja tarjota juuri hänelle sopivia palveluita ja etuuksien hakemista tilanteen mukaan. PAM kuitenkin korostaa, että digitalisaation kehittämis- ja edistämistyössä ei saa unohtaa digitaidottomia henkilöitä, joilla ei ole mahdollisuuksia eikä valmiuksia asioida sähköisesti Sairausvakuutuslaki PAM esittää, että sosiaaliturvakomitea ehdottaa sairausvakuutuslain muuttamista niin, että ohjataan työnantajia puuttumaan työyhteisön ilmapiiriin velvoittamalla heidät maksamaan sairausajan palkkaa työilmapiirin vuoksi sairastaville työntekijöille, kunnes kuin työyhteisön epäkohdat on korjattu. Kannustinloukot PAM katsoo, että työnteon pitäisi olla aina kannattavaa. Sosiaaliturvalla pitää mahdollistaa pätkätöiden ja osa-aikatöiden vastaanottaminen niin, että vähäisestäkin työnteosta jää enemmän rahaa käteen kuin täydestä työttömyydestä.Lisäksi sosiaaliturvan on oltava ennustettavaa niin, että jokainen tietää miten työnteko vaikuttaa etuuksiin. Työn vastaanottaminen ei saa viivästyttää etuuksien saantia. Opiskelu ja osaamisen kehittäminen Aikuiskoulutustukea tulisi kohdentaa heikossa työmarkkina-asemassa oleville ja tuen painopistettä tulisi siirtää tukemaan nykyistä paremmin alempia tuloluokkia ja pienipalkkaisia työntekijöitä. Työttömyysturvalla opiskelua tulisikin kehittää siten, että työnhakuvelvoitteet täyttävä työtön voisi opiskella työttömyysturvan varassa vapaasti kaikkia muita paitsi selkeästi tutkintoon johtavia opintoja. Nuoret – tavoite koulutuksen ensisijaisuudesta Työttömyysturvaan alle 25-vuotiaille asetettujen sanktioiden on tarkoitus kannustaa koulutukseen. Koulutukseen kannustamisen sijaan ne ovat pudottaneet merkittävän määrän nuoria toimeentulotuelle. Samaan aikaan koulutukseen hakeutumista on edistetty laajentamalla oppivelvollisuutta. Sanktioita tulisikin nyt oppivelvollisuusiän korottamisen jälkeen tarkastella uudestaan. Nuorten sosiaaliturvaa vahvistettaisiin parhaiten ensisijaisia etuuksia, työttömyysturvaa ja opintotukea, vahvistamalla ja ohjaamalla nuoria pois toimeentulotuelta sekä tarjoamalla Ohjaamojen kaltaisia monialaisia palveluja. Lastenhoidon tukijärjestelmä Kehitetään järjestelmää tukemaan aidosti sekä naisten työmarkkina-asemaa että lasten hyvinvointia ja kehitystä. Kotihoidon tuki on nähty merkittävänä esteenä äitien työllistymiselle, mutta työllistymishaasteet johtuvat monista erilaisista tekijöistä ja syistä. Varhaiskasvatuksen saatavuutta ja laatua pitäisi parantaa. Asumistuki PAM kannattaa asumistuen uudistamista niin, että hillitään asumistukimenojen jatkuvaa nousua siirtämällä opiskelijat takaisin opintotuen asumislisään piiriin ja palautetaan omaisuuden vaikutus asumistukeen. Jos asumistukea leikataan ja samalla suljetaan mahdollisuus hakea perustoimeentulosta tukea asumiskustannuksiin, ajetaan heitä asumaan yhä pienempiin asuntoihin ja muuttamaan pois kasvukeskuksista. Tästä kaikesta olisi haittaa työvoimapoliittiselle tavoitteelle kannustaa ihmisiä työllistymään muuttamalla työn perässä. Pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta voidaan vähentää etsimällä keinoja tukea pienipalkkaista korkeiden asumiskustannuksien kanssa. Työ- ja toimintakyvyn tukeminen, seuranta ja arviointi sekä palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa Työ- ja toimintakyvyn tukemista, seurantaa ja arviointia tarvitaan julkisella puolella, jotta pitkäaikaistyöttömät ja osatyökyvyttömät työllistyisivät. Näin voitaisiin tukea ilman työterveyshuoltoa olevien työ- ja toimintakykyä, ja toisaalta myös monisairaita työttömiä ja osatyökykyisiä kohti työelämää. Kannustin- ja byrokratialoukut Sosiaaliturvakomitea on tunnistanut merkittävämmät kannustin- ja byrokratialoukut ja tavoitteena on vähentää niitä. PAM painottaa, että kannustinloukut koskevat yleensä satunnaisia töitä tai tilanteita, joissa on epävarmaa takaako työ riittävän toimeentulon. Palvelualojen työntekijöillä ansioturvan ja etuuksien yhteensovittaminen on valitettavan usein tosiasia osa-aikaisen ja epäsäännöllisen työn vuoksi. Tuloloukut aiheuttavat henkistä kuormitusta, kun lisätyötä vastaanottaessa ei tiedä, miten se vaikuttaa sosiaaliturvaetuuksiin ja maksuihin. Lisätuloista pitää ilmoittaa pahimmassa tapauksessa useille eri viranomaisille. Pahimmassa tapauksessa tehdystä lisätyöstä ei jää yhtään enempää käteen, kun muut sosiaalietuudet pienenevät samassa suhteessa. Asumisperusteinen sosiaaliturva PAM katsoo, että asumisperusteinen sosiaaliturva on toiminut sille asetettujen tavoitteiden ja tarkoitusten mukaisesti, mutta kun vahvasti näyttää siltä, että Suomi tarvitsee yhä enemmän työperäistä maahanmuuttoa, tilanne on muuttumassa. Asumisperusteista sosiaaliturvaa pitäisi kehittää sosiaaliturvan vakuutusmaksujen pohjalta eli oikeus työntekijöiden ja työnantajien rahoittamiin ansioon perustuviin etuuksiin pitäisi ulottaa myös työperusteisille maahanmuuttajille. Tällä hetkellä työperäinen maahanmuuttaja ei sairastuessaan saa työnantajan sairauspalkan maksun jälkeen mistään toimeentuloa. Syyperusteisuus ja tarveharkinta PAM kannattaa syyperusteisuuden ja tarveharkinnan säilyttämistä sosiaaliturvassa, koska sillä varmistetaan, että sosiaaliturva reagoi ja joustaa riittävän hyvin ja nopeasti ihmisten muuttuviin elämäntilanteisiin. Syyperusteisuudella varmistetaan myös tuen tarkempi kohdentaminen ja sitä kautta etuuksien korkeampi taso. Toisaalta sillä varmistutaan, että ihmiset saavat etuuksien rinnalla oikeanlaisia palveluita. Esimerkiksi sairauspäivärahan hakijalle voidaan samalla tarjota kuntoutuspalveluita. Jos etuuksia voidaan yhdistää ja yhtenäistää niin, että säilytetään syyperusteisuus ja samalla varmistetaan, että vakuutetut voivat saada etuuksien rinnalla oikeanlaisia palveluita, etuuksien yhdistäminen ja yhtenäistäminen ansioturva huomioiden on kannatettava esitys. Työttömyysturva PAM kannattaa, että työttömyyskassan jäsenten koko työttömyysturvan maksatus peruspäivärahaa myöden siirrettäisiin työttömyyskassojen hoidettavaksi vähintään niissä tilanteissa, joissa niiden jäsenen työssäoloehto täyttyy, mutta vakuutusehto ei. Tämä selkeyttäisi palveluiden saamista ja vähentäisi byrokratiaa ja hallintokustannuksia. Tutustu koko lausuntoon PAMin keskeiset näkemykset sosiaaliturvakomiten välimietinnöstä Avainsanat: lainsäädäntö Mitä pidit tästä sisällöstä? Reaktio(Required) Tämä oli hyödyllinen Pidin kovasti tästä sisällöstä En ymmärtänyt Ei ollut hyödyllinen Kommentti (valinnainen) Jaa Lue seuraavaksi Artikkelit lainsäädäntö työturvallisuus ”Näpit irti toisen takalistosta” 11.12.2024 Lausunto HE 100/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta. Lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. 3.12.2024 Lausunto HE 179/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. 25.11.2024 Näytä kaikki
Lausunto HE 100/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi leipomotyölain 5 §n kumoamisesta ja työntekijöiden lähettämisestä annetun lain muuttamisesta. Lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. 3.12.2024
Lausunto HE 179/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Lausunto työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle. 25.11.2024