Ruotsissa osa-aikatyöntekijöille lisätyökorvaus – ”Siitä voisi ottaa mallia Suomeen”

Moni palvelualojen työntekijä tekee osa-aikatyötä sekä Ruotsissa että Suomessa. Ruotsissa jopa seitsemän kymmenestä myyjästä tekee osa-aikatyötä, samoin yli puolet hotelli- ja ravintola-alan työntekijöistä sekä lähes puolet siivoojista. Kuten Suomessakin, moni tekee osa-aikatyötä vastentahtoisesti.

Kysymys lisätyöstä maksettava korvauksesta nousi ajankohtaiseksi, kun EU-tuomioistuin antoi päätöksensä kahdessa saksalaisia työntekijöitä koskeneessa tapauksessa. Tuomioistuin linjasi, että osa-aikatyöntekijöitä – jotka ovat useammin naisia – syrjitään, jos he eivät saa korvausta lisätunneista, vaikka kokoaikaiset saavat ylityökorvauksen. Tämä on vastoin osa-aikatyödirektiiviä ja työelämän tasa-arvodirektiiviä.

EU-tuomioistuimen päätökset ovat ennakkoratkaisuja, jotka ovat välittömästi voimassa kaikissa jäsenmaissa. Siksi ruotsalaiset ammattiliitot ja PAM Suomessa katsoivat, että lainsäädäntö ja työehtosopimukset, jotka korvaavat ylityön mutta eivät lisätyötä, eivät ole lainmukaisia.

Ruotsin ja Suomen kaupan alan työnantajajärjestöt tulkitsivat tilannetta toisin.

”Tärkeää ratkaista asia neuvottelemalla”

Ruotsalaisen kaupan alan ammattiliitto Handelsin varapuheenjohtaja Martin Nyberg kertoo, että Handelsille oli tärkeää ratkaista asia neuvotteluteitse eikä oikeusteitse.

— Oikeusprosessit ovat hitaita. Lisäksi niissä on riski, että eri toimialoilla voi syntyä erilaisia päätöksiä eri perusteilla. Halusimme pitää ohjat omissa käsissä ja löytää yhtenäisen ratkaisun.

Ammattiliittojen keskusjärjestö LO:n jäsenliitoilla oli yhteinen tavoite lisätyökorvauksen nostamisesta tes-neuvotteluissa. Käytännössä yhteinen tavoite tarkoitti, että lisätyö korvataan samalla tavalla kuin ylityö.

Neuvottelut helpompia aloilla, joissa kokoaikatyö on normi

Nyberg kertoo, että neuvottelut olivat helpompia aloilla, joilla osa-aikatyö on harvinaista eikä muutos aiheuta merkittäviä kustannuksia työnantajille.

— Teollisuudessa, joka aloitti neuvottelukierroksen, on saatu kirjaukset lisätyön ja ylityön rinnastamisesta kaikkiin 28 tähän mennessä solmittuun sopimukseen, kertoo Nyberg.

Kaupan alalla, jossa vastentahtoisen osa-aikatyön ongelmat ovat suurimmat, jouduttiin tekemään myönnytyksiä, että päästiin sopuun yksityisen kaupan työehtosopimuksesta. Ratkaisu saavutettiin huhtikuun alussa neuvottelemalla ja ilman lakkovaroitusta.

Myös hotelli- ja ravintola-alalla sekä kiinteistöpalvelualalla PAMin sisarliitot ovat neuvotelleet lisätyökorvauksiin muutoksia kaikissa tähän asti solmituissa sopimuksissa. Siivoojia koskevat neuvottelut ovat vielä kesken. Heistä lähes puolet työskentelevät osa-aikaisesti.

Kaupan alan ratkaisu Ruotsissa

Handels neuvotteli periaatteen lisätyön rinnastamisesta ylityöhön mukaan kaikkiin työehtosopimuksiinsa, vaikka yksityiskohdat vaihtelevat.

Teollisuudessa lisätyökorvaus astuu voimaan heti, mutta varastoja, yksityisiä kauppoja ja osuustoimintaa koskevissa sopimuksissa vasta vuoden kuluttua.

Kaupan alan myönnytyksiin kuului, että lisä- ja ylityökorvaus on ensimmäisiltä kahdelta tunnilta 35 prosenttia, ja sen jälkeen korvaus on 70 prosenttia peruspalkkaa korkeampi.

”Tavoitteena mahdollisimman monta kokoaikatyötä”

— Myönnytyksiä vaadittiin, mutta oli tärkeää saada asia sovituksi. Nyt työnantajille tulee kalliimmaksi olla suunnittelematta työvoiman käyttöä ja nojata lisätyöhön. Se tukee tavoitetta saada aikaan mahdollisimman monta kokoaikatyötä.

Lisätyökorvausta maksetaan, kun tehdään työtä yli työsopimuksessa sovitun tuntimäärän, paitsi kun kyseessä on sijaisuus.

— Jos esihenkilö pyytää sinua tekemään ylimääräistä työtä, kyseessä on lisätyö. Mutta jos joku on esimerkiksi sairauslomalla ja esihenkilö kysyy, haluatko tehdä hänen vuoronsa, kyseessä on sijaisuus ja siitä maksetaan normaali palkka, Nyberg selittää.

— Tässä meille vapaaehtoisuus oli tärkeä, että työntekijällä on oikeus kieltäytyä lisätyöstä, ylityöstä ja sijaisuuksista. Ja työnantajan on pystyttävä osoittamaan, että kyseessä todella on sijaisuus.

Seuranta ja sopimustuntien nostaminen

Seuraava vaihe Handelsille on työajan seuranta ja työkalujen kehittäminen sopimustuntien nostamiseksi.
— Tässä meidän täytyy parantaa valvontaa ja kehittää uusia välineitä. Haluamme esimerkiksi tutkia tarkemmin teillä Suomessa ja Norjassa tehtyjä työehtosopimuksen määräyksiä toteutuneiden työntuntien tarkastelusta ja sopimustuntien nostamisesta, Nyberg päättää.

Osuustoiminnan ja yleishyödyllisten alojen työehtosopimukseen tuli uutena kirjaus, jonka mukaan työntekijä voi pyytää lisää tunteja työsopimukseen, jos hän on pidemmän ajan tehnyt enemmän tunteja kuin mitä sopimuksessa lukee.

Suomessa katse kääntyy lainsäätäjiin

Lisätyökorvaukseen liittyvän epäkohdan korjaaminen oli myös PAMin tavoitteena kevään työehtosopimusneuvotteluissa. Suomessa työnantajapuoli ei kuitenkaan ollut valmis tunnustamaan ongelmaa tai keskustelemaan ratkaisuista.

—On hienoa, että lisätyön korvaamisesta ylityönä on laajasti sovittu Ruotsissa ja osa-aikatyöntekijöiden syrjintä on yhdessä päätetty lopettaa. Se kertoo Ruotsin toimivasta neuvottelukulttuurista ja sitoutumisesta yhdenvertaiseen kohteluun työsopimustuntien määrästä riippumatta. Siitä voisi ottaa Suomeen mallia, kommentoi PAMin työehtojohtaja Sirpa Leppäkangas.

Ruotsissa työaikalaissa rajoitetaan lisä- ja ylityön määrää, mutta Suomessa lailla säädetään myös lisä- ja ylityöstä maksettavasta korvauksesta. Katse kääntyykin nyt Suomessa lainsäätäjiin.

—Emme aio odottaa kolmea vuotta seuraavaan neuvottelukierrokseen, vaan edellytämme, että lakia päivitetään pikimmiten. Odotamme kovasti viranomaisen arviota lainsäädännön mahdollisesta ristiriidasta suhteessa EU-tuomioon. Jos on tarpeen, viemme asian oikeuteen, jotta EU-tuomion vaikutukset selviävät.

Teksti: Hildur Boldt
Kuvat: Camilla Svensk (Nyberg), Eeva Anundi (Leppäkangas)

Lue lisää aiheesta:

Uutiset

EU

lainsäädäntö

työehtosopimusneuvottelut

Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksellä merkittäviä vaikutuksia palvelualojen osa-aikatyöntekijöille ja PAMin tes-neuvotteluihin

15.1.2025

Uutiset

EU

työajat

Työoikeuden asiantuntija Seppo Koskinen: EU-tuomioistuimen osa-aikapäätöksellä on vaikutusta Suomeen

30.1.2025