Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Palkkakatto ministeriöstä
Artikkelit

04.03.2025 14:13

Palkkakatto ministeriöstä

Talonmiesten harvalukuiseksi käyvän joukon vaivana on taloyhtiöiden verotukseen liittyvä erikoisuus, joka käytännössä määrittää talonmiehelle palkkakaton. Arvonlisäverotukseen liittyvää rajaa ei ole tarkastettu 14 vuoteen.

Helsingin Kannelmäessä sijaitsevasta neljän asuinrakennuksen taloyhtiöstä löytyy nykyajan harvinaisuus. Taloyhtiöllä on oma talonmies Juha Toivo. Toivo on työskennellyt talonmiehenä lähes 40 vuotta. Asukkaiden keskuudessa pidetty Toivo on ollut nykyisen taloyhtiön palveluksessa lähes 24 vuotta.

– Olen viihtynyt töissä hyvin. Kukaan ei tule aamulla huutelemaan, että olet viisi minuuttia myöhässä. Toki vapauden lisäksi tulee myös vastuuta.

Toivo asuu hoitamassaan taloyhtiössä työsuhdeasunnossa, kuten talonmiehillä on tapana. Toivo hoitaa 108 huoneiston taloyhtiössä itse 11 rappukäytävän siivouksen sekä kaikki kiinteistönhuollon tehtävät. Ulkoaluetta on noin 5000 neliömetriä.

En tiedä kuinka moni ammattiryhmä suostuisi tällaiseen. Tai kuinka monelle lyödään ministeriössä ehdot?

– Asukkaat ovat tykänneet, että on oma talkkari. Vanhin asukas on kohta satavuotias ja käyn välillä asukkaille kaupassa. Nuori tai vanha niin autan tarvittaessa. Nuorella asukkaalla oli taannoin jalka kipsissä, niin hoidin sitten hänenkin ostoksensa. Keväällä ja syksyllä on sitten autojen rengasruljanssia, Toivo kertoo työstään.

Talonmies päivystää vuoronkauden ympäri. Jos asukas kaipaa ovenavausta, hoitaa Toivo asukkaan kotiinsa vuorokauden ympäri.

Töitä jää tekemättä

Viime aikoina harmaita hiuksia työstään nauttivalle Toivolle on aiheuttanut verotuksesta löytyvä erikoisuus, minkä myötä talonmiehille asetetaan käytännössä palkkakatto valtiovarainministeriössä.

Asunto-osakeyhtiöt ovat arvonlisäverovelvollisia vasta, jos sen teettämästä työstä maksetaan palkkoja alle 50 000 euroa vuodessa. Kyseinen raja koskee nimenomaan talonmiehen tai kiinteistönhuollon palkkakustannuksia.

Rajaa ei ole nostettu vuoden 2011 jälkeen. Vastaavasti kiinteistöpalvelualan työehtosopimuksen palkkaryhmän 5 vähimmäispalkka on noussut vuodesta 2011 vuoteen 2024 44 prosenttia.

Tähän summaan lasketaan taloyhtiön maksamat palkkakulut, luontoisedut sekä pakolliset sosiaalikustannukset. Toivon tapauksessa esimerkiksi hänen työsuhdeasuntonsa verotusarvo lasketaan myös summaan mukaan.

Jos kyseinen raja ylittyy eurolla, joutuisi taloyhtiö maksamaan arvonlisäveron koko summasta. Tämän myötä rajaa ei haluta taloyhtiössä missään nimessä ylittää. Ylittäminen tarkoittaisi merkittävää veroseuraamusta.

– Rajasta on ollut aina puhetta. Muistan markka-ajalta, että kyseinen raja oli silloin jo syynä, että talonmiehiä potkittiin pois.

Talonmies tarvitsee työssään paljon erilaisia koneita.
Toivon ”verstaalta” löytyy työkaluja ja tarvikkeita lähes joka lähtöön.
Jokerit-kannattajuus näkyy myös Toivon työtilassa.

Nykyinen 50 000 euron raja tulee Toivolla jo vastaan. Talonmiesten palkkaus perustuu pistepalkkaukseen eli palkkaan vaikuttavat muun muassa huoneistojen lukumäärä, siivottavien porraskäytävien pinta-ala, ulkoalueiden koko, päivystäminen sekä saunojen ja talopesuloiden määrä.

Suuressa taloyhtiössä talonmies voi päästä kelpo ansioihin.

– Tällä hetkellä rajan takia jää töitä tekemättä: esimerkiksi rappujen vahauksia ja ikkunanpesuja. Lisäksi pyhänä pitäisi talviaikanakin maksaa ekstraa lumitöistä. Nykyisin ei voi tehdä niitäkään.

Toivon kohdalla näyttää jo siltä, että mahdolliset työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset voisivat tänä vuonna tarkoittaa rajan ylittämistä.

– Ehkä tässä loppu-uran aikana voisi tulla vielä palkankorotus, jos ministeriö tarkistaisi rajaa, Toivo toteaa lakonisesti.

Näin 50 000 euron raja voi tulla vastaan talonmiehellä:

  • Raja ylittyy, jos talonmiehen keskimääräinen kuukausipalkka on n. 3 200 euroa ennen veroja, sisältäen päivystykset, ylityöt ja pyhätyöt, joita talonmiehen työssä luonnollisesti kertyy.
  • Raja ylittyy myös tilanteessa, jossa talonmiehen keskimääräinen kuukausipalkka on 2500 e/kk ja työsuhdeasunnon verotusarvo on 15 % vastaanottovähennyksen jälkeen 700 e/kk.

Laskelmat: PAMin pääekonomisti Olli Toivanen

Juha Toivon hoitamaan taloyhtiöön kuuluu neljä asuinrakennusta ja piha-alueita 5000 neliömetriä.

PAM hakee tilanteeseen muutosta

Erikoinen tilanne, jossa työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset uhkaavat nyt jäädä saamatta, ihmetyttää kokenutta talonmiestä.

– En tiedä kuinka moni ammattiryhmä suostuisi tällaiseen. Tai kuinka monelle lyödään ministeriössä ehdot?

Toiveena on, että ministeriö tai poliitikot tarttuisivat asiaan. Julkista taloutta rajan nostaminen ei kaataisi.

– Kyllä veroja pitää maksaa, mutta tällainen tilanne tuntuu kohtuuttomalta, Toivo päättää.

Näin valtiovarainministeriöstä vastataan

PAM-lehti otti yhteyttä valtiovarainministeriöön ja kysyi miksi asunto-osakeyhtiöiden verovelvollisuuden rajaa ei ole nostettu vuoden 2011 jälkeen. Valtionvarainministeriöstä vastasi vero-osastolta erityisasiantuntija Paula Laakso.

– Valtiovarainministeriö on aiempina vuosina arvioinut verovelvollisuusrajan korottamisen tarvetta sille tehtyjen sidosryhmien esitysten pohjalta. Ministeriön vero-osasto on katsonut viimeksi vuoden 2020 ansiotason ennusteiden mukaan, että verovelvollisuusrajan korotukselle ei ole ollut tarvetta, koska kiinteistöhuollon työntekijöiden keskimääräinen palkkauskustannus on jäänyt edelleen selvästi 50 000 euron rajan alle, Laakso kertoo.

Tällä hetkellä ministeriössä ei ole käynnissä rajan tarkistukseen liittyvää hanketta.

– Kaikki arvonlisäverolain muutostarpeet arvioidaan normaalimenettelyssä, johon kuuluu myös poliittinen harkinta.

Kyseiseistä rajaa ei ole sidottu ansiotasoindeksiin tai kiinteistöjen ylläpidon kustannusindeksiin.

– Yleisesti ottaen arvonlisäverotuksessa ei ole sovellettu indekseihin sidottuja rajoja, sen sijaan laissa on useita rahamääräisiä rajoja, Laakso toteaa.

PAM pyrkii vaikuttamaan asiaan Petteri Orpon hallituksen huhtikuun puoliväliriihessä niin, että arvonlisäverovelvollisuuden rajaa korotettaisiin nykyisestä. Tällä muutoksella korjattaisiin helposti artikkelissa kerrotut kohtuuttomat tilanteet talonmiehille. Rajan korottamisen kannalla on myös Kiinteistöliitto.

Teksti ja kuvat: Pauli Unkuri

Avainsanat:

kiinteistöpalveluala verotus

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku