Kirittävää riittää, jotta päästään edes vuosien takaiselle palkkatasolle

Aloitetaan hyvillä uutisilla. Tilastokeskus arvioi palkansaajien reaalisen, eli kuluttajahintojen muutoksen vaikutuksesta puhdistetun ansiotason kääntyneen kuluvana vuonna jälleen reippaanlaiseen kasvuun. Kun lisäksi korkotaso laskee helpottaen erityisesti asuntovelkaisten tilannetta, on seurauksena kuluttajakysynnän elpymistä. Se vauhdittaa tulevina vuosina myös kotimaisen kaupan ja palvelualojen myyntiä. 

Reaaliansioiden tulisi nousta yhä keskimäärin 5,1 prosenttia, jotta saavutettaisiin vuoden 2021 jälkeen menetetty ostovoima

Kirittävää kuitenkin riittää. Viimeisimpien tietojen mukaan yksityisen sektorin palkansaajien reaaliansioiden tulisi nousta yhä keskimäärin 5,1 prosenttia, jotta saavutettaisiin vuoden 2021 jälkeen menetetty ostovoima. Samalla reaaliansioita kasvattavat vain inflaation ylittävät korotukset, ja kuluttajahintojen kasvun odotetaan jatkuvan tulevina vuosina vähintäänkin puolentoista prosentin vuosivauhdilla.  

Maali on siis liikkuva, ja nimellisen ansiotason kasvun tulee ylittää inflaatiovauhti tulevina vuosina usealla prosenttiyksiköllä, jotta päästään edes nollatasolle – tilanteeseen, jossa palkansaajien taloudellinen tilanne ei ole keskimäärin parantunut lainkaan vuoteen 2021 verrattuna. Lisäksi palkansaajien ostovoimaa ovat heikentäneet matalapalkkatyötä tukeviin etuuksiin kuten soviteltuun työttömyysturvaan ja asumistukeen tehdyt leikkaukset. 

Keskimääräisen ansiotason kehitys kätkee tietysti alleen niin toimialoittaista, yrityskohtaista kuin yksilöllistäkin vaihtelua. Päätoimialatason ansiokehityksestä voidaan havaita, että majoitus- ja ravitsemistoiminnan palkansaajilla on reaaliansioissa kivuttavaa 5,4 prosenttia ja tukku- ja vähittäiskaupassa 4,5 prosenttia. Hallinto- ja tukipalvelut pitävät sisällään muun muassa kiinteistöpalvelut ja vartiointialan, ja siellä ollaan peräti 7,4 prosentin päässä aiemmasta ostovoimasta. 

Inflaatio iskee erityisen kovaa niihin, jotka kuluttavat suurimman osan tuloistaan.

Rakenteelliset muutokset aiheuttavat tilastoihin myös näköharhaa. Kaupan toimialan asiantuntijavaltaistuminen näkyy tilastoissa alan verrattain hyvänä ansiokehityksenä, vaikka yhdenkään ammattiryhmän palkat eivät ole kasvaneet erityisen voimakkaasti. Esimerkiksi myyjien reaalipalkat laahaavat tällä hetkellä arviolta vajaan kuuden prosentin päässä vuoden 2021 tasostaan. Osalla toimialoista rakennemuutos voi tietysti aiheuttaa myös keskimääräisen ansiokehityksen hidastumista, jos matalapalkkaisen työn osuus kasvaa.  

Kuluttajahintojen kasvu on yhtä lailla keskiarvoluku, jonka takaa löytää useita todellisuuksia. Inflaatio iskee erityisen kovaa niihin, jotka kuluttavat suurimman osan tuloistaan. Jos tähtäimessä on yksi palkankorotusprosentti, kuten elinkeinoelämä ja hallitus toivovat, lienee kohtuullista, että se on riittävän suuri parantamaan kaikista heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. 

Blogin kirjoittaja on PAMin pääekonomisti Olli Toivanen. Hän tekee työtä Ennakoiva työehtotoiminta -osastolla.