Kahvia hyvällä omallatunnolla – Reilu kauppa tukee kahvinviljelijöitä ja edistää oikeudenmukaista kauppaa

Kenialainen kahvinviljelijä Hope Muriuki, 27, on poikkeus ikäistensä joukossa. Poikkeus hän on siksi, että yhä useampi nuori hylkää Keniassa kahvintuotannon. Kahvipensaiden kasvattaminen on hyvin työlästä eivätkä ansiot välttämättä riitä perheen elättämiseen ja lasten kouluttamiseen.

Itä-Afrikassa kahvinviljelijöiden keski-ikä on yli 60 vuotta.

– Aloitin viljelyn muutama vuosi sitten. Sain vanhemmiltani pienen maatilkun ja 200 kahvipensaan vartta. Sittemmin olen hiukan laajentanutkin tuotantoa. Nyt peltoalaa on 1,5 hehtaaria, Muriuki kertoo.

Kaikilla kahvinviljelyalueilla Aasiassa, Afrikassa sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa valtaosa tiloista on Muriukin viljelmän kaltaisia, eli hyvin pieniä. Kaikesta tuotetusta kahvista yli 80 prosenttia tulee pienviljelijöiltä.

– Teoriassa kahvintuotanto voisi nostaa miljoonia ihmisiä köyhyydestä, jos viljelijät saisivat työstään asiallisen korvauksen, Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen sanoo.

Maailmanmarkkinat ovat kuitenkin vielä kaukana teoriasta. Markkinoilla kahvin hinta heittelee, eikä heittelyllä ole välttämättä mitään tekemistä kysynnän ja tarjonnan lakien kanssa. Spekulantit ja välikädet saattavat nostaa hintoja, jolloin viljelijälle jää käteen vain murto-osa. Joskus tulot eivät kata edes viljelykustannuksia.

Koulutuksella ilmastonmuutosta vastaan

Kahvinviljelijöiden ikääntyminen on etenkin Afrikassa uhka kahvintuotannolle. Tuotantomäärät laskevat, jos nuoret eivät halua jatkaa vanhempiensa työtä.

Toinen vakava uhka kahvisadoille ja kahvinviljelijöiden toimeentulolle on ilmastonmuutos.

– Ilmastonmuutos on tehnyt säästä arvaamattoman. Välillä viljelmiä vaivaa kuivuus, välillä tulvat. Kuumuuskin rasittaa kahvipensaita. Lisäksi ilmastonmuutos on lisännyt kasvitauteja ja tuholaisia. Tuotantokustannukset nousevat, mutta sadon määrä ja laatu laskee, Fairtrade African kahvihankkeista Itä-Afrikassa vastaava ohjelmapäällikkö Kelvin Muhia kuvailee.

Muriukikin kertoo kamppailleensa kasvitautien kanssa.

Muriuki kiittelee myös Reilun kaupan kautta tarjoutuneita mahdollisuuksia. Hän on mukana nuorten viljelijöiden projektissa, jossa asennetaan paikallisille ihmisille energiansäästöliesiä. Modernit liedet vähentävät polttopuun tarvetta ja hiilidioksidipäästöjä. Liesien asentamisesta Muriuki saa tervetulleita lisätuloja.

Päätösvaltaa viljelijöille

Kun kahvipaketteja tutkii kaupan hyllyn ääressä, näkee monenlaisia ympäristömerkkejä ja vastuullisen tuotannon sertifikaatteja.

Janne Sivosen mukaan Reilu kauppa ei kuitenkaan ole vain yksi merkki muiden joukossa. Se maksaa ainoana viljelijöille takuuhinnan ja Reilun kaupan lisän.

Toinen merkittävä ero muihin vastuullisuusmerkkeihin nähden on se, että viljelijät käyttävät kansainvälisen Reilun kaupan päätöksenteossa 50 prosentin äänivaltaa. Toinen puolikas on pohjoisen kansalaisjärjestöillä.

Yhtään päätöstä vaikkapa Reilun kaupan edellyttämistä viljelymenetelmistä tai hinnoista ei siis voi nuijia ilman viljelijöiden tukea.

Myös paikallisissa osuuskunnissa viljelijät ovat itse vallankahvassa.

Viljelijöiden ja kansalaisjärjestöjen yhdessä luomat Reilun kaupan sertifikaatin ehdot ovat tiukat. Ne täyttääkseen viljelijöiden pitää muun muassa vaalia luonnon monimuotoisuutta, torjua metsäkatoa, noudattaa ihmisoikeuksia ja sanoa ei lapsityövoimalle.

Lapsityövoiman hyväksikäyttö on kahviviljelmillä verrattain yleistä. Tavallisesti viljelijäperheen omat lapset ahertavat pelloilla, kun vanhemmilla ei ole varaa koulumaksuihin ja -pukuihin.

Kahvista luksustuote?

Ruokakaupoissa kahvipaketti on usein sisäänheittotuote. Se voi maksaa vähemmän kuin sen tuotantokustannukset ovat.

– Tarjoukset vääristävät käsitystämme kahvin hinnasta, Janne Sivonen sanoo.

Reilun kaupan kahdeksan euron kahvipaketin hinnasta viljelijän osuus on 3,80 euroa.

Viime aikoina kahvin hinta on ollut korkealla. Sivosen mukaan korkeat hinnat ovat tulleet jäädäkseen.

Hintoja nostavat sekä ilmastonmuutoksen tuomat vaikeudet ja satojen niukentuminen että kustannusten nousu.

Vastaisuudessa hintoja nostaa myös Euroopan unionin uusi lainsäädäntö: metsäkatoasetus ja yritysvastuudirektiivi. Kumpikin alkaa vaikuttaa kahvintuotantoon, kun EU:n jäsenmaat panevat uudet lait täytäntöön.

– Uusien lakien merkitys on valtava. Vastaisuudessa suurten yritysten pitää tarkkailla koko toimitusketjuaan, ehkäistä riskejä ennalta ja puuttua mahdollisiin ongelmiin. Pahis ei enää hyödy siitä, että se polkee ihmisoikeuksia, Sivonen kiittelee uutta sääntelyä.

Jos lainsäädäntö toimii siten kuin on tarkoitus, kaikki kahvi on pian ainakin jonkin verran reilumpaa.

Tulevaisuudessa saattaa muuttua myös kahvin maku ja kahvikulttuuri. Ilmaston lämpeneminen saattaa koitua ajan mittaan suomalaisten suosiman Arabica-kahvin kohtaloksi. Toisaalta pienenevien satojen vuoksi kahvista voi tulla ylellisyyttä, joka kuuluu vain erityisiin hetkiin.

Teksti: Anu Vallinkoski
Kuvat: Antony Odamo / Reilu kauppa ry