Työtaistelut

Lakossa eli työnseisauksessa työntekijät lopettavat työnteon. Lakolla pyritään painostamaan esimerkiksi työnantajaa tai työnantajaliittoa.

PAMin hallitus johtaa liiton työehto- ja muuta sopimustoimintaa. PAMin hallitus päättää myös näihin liittyvien työtaistelujen aloittamisesta ja lopettamisesta. Lakko on kollektiivinen toimenpide. 

Suomen perustuslain mukaan kansalaisille taataan yhdistymis- ja kokoontumisvapaus sekä lakko-oikeus. Lisäksi Suomi on ratifioinut ILOn työntekijöiden perusoikeudet, jotka takaavat jokaiselle oikeuden järjestäytyä ja puolustaa omia etuja työtaistelutoimenpiteillä.  

Ylityökielto on yksi työtaistelun muoto. Ylityökiellon aikana työntekijät eivät tee ylitöitä.

Ylityö on aina vapaaehtoista työntekijälle. Kun PAM julistaa ylityökiellon, siihen kuuluvat työntekijät käyttävät oikeuttaan kieltäytyä työnantajan tarjoamasta ylityöstä. 

Pääsääntö on, että ylityötä on yli 40 t/viikossa tehtävä työ. Jos alalla työaika järjestetään esimerkiksi 3 viikon jaksoissa, on ylityötä pääsääntöisesti 120 tuntia kolmiviikkoisjaksossa ylittävä työ.

Osa-aikaista työntekijää koskevat nämä samat tuntirajaukset. Hän voi siis ottaa vastaan lisätyötä ylityörajaan asti myös ylityökiellon ollessa voimassa.

Työpaikalla voi olla käytössä työajan tasoittumisjärjestelmä, jossa työaika ei rajoitu edellä mainittuihin enimmäistyöaikoihin, vaan työaika voi joustaa järjestelmän puitteissa määriteltyjen tasoittumiskausien sisällä. Näissä tilanteissa ylityön määräytyminen katsotaan tapauskohtaisesti.

Ylityökiellon aikana työaikapankkiin tai vastaaviin järjestelmiin ei kerrytetä työtä. Ylityökiellon aikana ulkopuolisen työvoiman tai esimerkiksi tarvittaessa työhön kutsuttavien työntekijöiden tai vuokratyön käyttöä ei hyväksytä, mikäli sillä pyritään kiertämään laillista ylityökieltoa.

Ylityökielto voi koskea yhtä yritystä, sopimusalaa tai kaikkia PAMin aloja. Julistaessaan ylityökiellon PAM ilmoittaa, missä ylityökieltoa toteutetaan.

Ylityökieltoa voidaan käyttää, kun neuvotellaan työehtosopimuksesta, pyritään vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon tai tuetaan jonkin toisen alan työtaistelua.

Vuoronvaihtokielto on yksi työtaistelun muoto. PAMin hallitus päättää vuoronvaihtokiellosta.

Vuoronvaihto tarkoittaa työvuorolistassa julkaistujen työvuorojen vaihtamista toiseen työvuoroon riippumatta siitä, tehdäänkö vaihto päittäin toisen vuoron kanssa. Lisätyön ottaminen on kuitenkin sallittua.

Vuoronvaihtokiellon aikana työntekijät eivät sovi työnantajan kanssa työvuorojen vaihtamisesta tai tee työaikaan muitakaan työnantajan esittämiä muutoksia. Työpaikalle saavutaan ja sieltä poistutaan täsmällisesti työvuoroluetteloon merkityn työvuoron mukaisesti.

Tukilakko eli myötätuntolakko tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakossa olevaia työntekijöitä kohtaan.

Tukilakot ovat Suomessa laillisia, kun ne noudattavat työtaisteluja koskevia lakeja ja sopimuksia. Työnantaja ei saa estää työntekijöitä osallistumasta lakkoon.

Ulosmarssi on työtaistelutoimi, jossa työntekijät poistuvat työpaikalta määräajaksi ilmaistakseen tyytymättömyyttään esimerkiksi työnantajan päätöksiin, työoloihin, palkkaukseen tai yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Ulosmarssi on spontani, usein lyhytkestoinen ja symbolinen, mutta sillä pyritään herättämään huomiota ja viestimään työntekijöiden huolesta tai vaatimuksista.  

Työsulku on työnantajan toteuttama työtaistelutoimi, jossa työntekijöiden pääsy työpaikalle estetään ja heidän palkanmaksunsa keskeytetään. Työsulku on työnantajapuolen vastaus tilanteisiin, joissa se haluaa painostaa työntekijöitä esimerkiksi keskeyttämällä työskentelyn tai heikentämällä lakon vaikutuksia.  

Suomessa työsulut ovat laillisia, kunhan ne noudattavat työtaistelua koskevia lakeja ja määräyksiä. Työsulku voidaan toteuttaa työehtosopimuksen päätyttyä, mutta sopimuskauden aikana sen järjestäminen on yleensä kielletty. Työsulusta on ilmoitettava vähintään 14 päivää etukäteen, aivan kuten lakosta.  

Työsulun aikana työntekijät eivät saa palkkaa, mutta voivat hakea esimerkiksi ammattiliittonsa lakkoavustusta.  

Työsulun aikana työntekijöillä ei ole velvollisuutta työskennellä, eikä työnantajalla ole velvollisuutta maksaa palkkaa.  

Poliittinen lakko on työtaistelutoimi, jossa työntekijät keskeyttävät työnsä vaikuttaakseen poliittiseen päätöksentekoon, lakialoitteisiin tai yhteiskunnallista kehitystä vastaan. Poliittisen lakon tavoitteena ei ole vaikuttaa työehtosopimuksiin, vaan osoittaa tyytymättömyyttä hallituksen tai muun julkisen tahon päätöksiin.  

Miksi poliittinen lakko järjestetään?  
Poliittinen lakko järjestetään esimerkiksi silloin, kun:  

• Halutaan vaikuttaa hallituksen tai eduskunnan päätöksiä vastaan, jotka heikentävät työntekijöiden asemaa, kuten lakimuutoksia, jotka koskevat työehtoja, sosiaaliturvaa tai työlainsäädäntöä.  

• Halutaan vaikuttaa yhteiskunnalliseen keskusteluun, esimerkiksi vastustamalla budjettileikkauksia, verotuspäätöksiä tai yksityistämishankkeita.  

• Tuetaan laajempaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, kuten tasa-arvoa, ympäristönsuojelua tai oikeudenmukaista työelämää.  

Poliittiset lakot ovat Suomessa laillisia. Ne perustuvat perustuslain takaamaan mielipiteen- ja yhdistymisvapauteen.
  
Poliittinen lakko on usein lyhytkestoinen mielenilmaus, joka kestää muutamasta tunnista yhteen päivään. Lakon tarkoitus on lisätä painetta poliittisia päättäjiä kohtaan herättämällä julkista huomiota ja osoittamalla laajaa vastustusta.  
  
Poliittinen lakko on työntekijöiden keskeinen oikeus vaikuttaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja päätöksiin, jotka eivät suoraan liity heidän työpaikkansa olosuhteisiin, mutta joilla on laajempia vaikutuksia heidän elämäänsä ja hyvinvointiinsa.  

PAMin hallitus tekee päätöksen poliittisesta lakosta.