Tiivistelmä

PAM korostaa, että lakiesityksen, joka rajoittaisi työttömiksi jäävien ulkomaalaisten työntekijöiden oleskeluluvan suoja-ajan kolmeen kuukauteen, tulisi olla huomattavasti pidempi, jotta työntekijöitä ei pakoteta hyväksymään huonompia työehtoja ja palkkoja vain säilyttääkseen oleskelulupansa.

PAM esittää, että hallituksen tulisi keskittyä työvoiman hyväksikäytön tehokkaaseen ennaltaehkäisyyn. Tämä tarkoittaa alipalkkauksen kriminalisointia sekä ammattiliitoille annettavaa kanneoikeutta, jolla voitaisiin varmistaa työntekijöiden oikeuksien tehokas valvonta. Lisäksi PAM painottaa, että viranomaisresursseja on lisättävä, jotta valvonta olisi riittävää ja työvoiman hyväksikäyttöön voitaisiin puuttua ajoissa. PAM varoittaa, että ilman näitä toimenpiteitä ulkomaalaislain muutokset voivat johtaa työntekijöiden oikeusturvan heikkenemiseen ja lisätä hyväksikäyttötapauksia.

Lisäksi PAM nostaa esiin huolen työvoimapula-alojen määrittelyn epäselvyydestä ja vaatii yhtenäisiä ja objektiivisia kriteereitä. Liitto korostaa, että ongelmat rekrytoinnissa johtuvat usein heikoista työehdoista ja matalapalkkaisista työpaikoista, mikä vaatii työolojen ja palkkauksen parantamista.

PAM kehottaa hallitusta harkitsemaan esityksiään uudelleen ja varmistamaan, että ulkomaalaislainsäädäntö tukee oikeudenmukaista kohtelua ja estää työvoiman hyväksikäyttöä. Vain näin Suomi voi säilyttää houkuttelevuutensa osaavan työvoiman keskuudessa.

PAMin tiedote aiheesta 16.8.2024:

PAMin lausunto: Huomio työvoiman hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn maasta ulosheiton sijaan

 Palvelualojen ammattiliitto PAMin mielestä hallitus keskittyy esityksissään väärin asioihin. Sen tulisi keskittyä työntekijöiden oikeusturvan vahvistamiseen sekä työvoiman hyväksikäytön ennaltaehkäisyyn ja valvontaan työntekijän oleskeluluvan peruutusten sijaan.  

PAM jätti tänään lausuntonsa ulkomaalaislain muuttamisesta.  

PAM muistuttaa, että työvoiman hyväksikäyttö on todellinen ongelma Suomessa. Sen osoittavat esimerkiksi marjanpoiminnassa ja ravintola-alalla julkitulleet tapaukset, joissa valvontamekanismit eivät ole olleet riittäviä estämään hyväksikäyttöä tai tuomaan sitä ajoissa ilmi. 

PAMIn mielestä hallituksen kaavailema työntekijän oleskeluluvan peruminen kolme kuukautta työttömäksi jäännin jälkeen tapahtuu liian pian. Rekrytoinnit kestävät ja maahanmuuttaneiden työpaikan löytämistä helpottavat sosiaaliset verkostot ovat heikot.  

Kolmen kuukauden sääntö on ongelmallinen työvoiman hyväksikäytön näkökulmasta. Työntekijät saattavat joutua hyväksymään huonompia työolosuhteita ja palkkoja pysyäkseen maassa. 

Työnantajan ilmoitusvelvollisuus

Hallituksen mukaan työnantajalle säädettävä ilmoitusvelvollisuus työntekijän työttömäksi jäämisestä toimisi ennaltaehkäisevänä keinona työperäisten työntekijöiden hyväksikäytön ehkäisemisessä.  PAMIn käsityksen mukaan hallituksen kaavailema esitys saattaa pikemminkin vahvistaa työnantajan valta-asemaa tarjoamalla painostuskeinon. 

 Työnteko-oikeuden laajennus

Hallitus laajentaa työperusteisten työntekijöiden työnteko-oikeutta aloille, jotka on aidosti todettu työvoimapula-aloiksi. Tämä muutos olisi PAMin käsityksen mukaan erityisen tärkeä maassa jo oleskeleville, työttömiksi jääville työntekijöille, sillä se kohdentaisi työperusteista maahanmuuttoa paremmin työvoimapula-aloille.  

PAM on kuitenkin huolissaan siitä, miten hallitus aikoo määritellä työvoimapula-alat. Nykyisin ELY-keskusten työlupalinjausten perusteet jäävät usein epämääräisiksi eivätkä perustu objektiiviseen työvoiman tarpeeseen. (kts. esim. Labore-blogit Nieminen 8.8.2024 )

Tilanne voi heikentää työmarkkinoiden tasapainoa ja oikeudenmukaisuutta, sillä Laboren tutkimus (Nieminen, Kiviholma, Kanninen ja Karhunen 2024 )

  ) osoittaa, että saatavuusharkinnan poistaminen, eli työvoimapula-alaksi määrittely, voi johtaa työntekijöiden palkkojen laskuun erityisesti matalapalkkaisilla aloilla. 

PAMin mielestä olisikin tärkeää, että alueellisten ja valtakunnallisten työvoimapula-alojen määrittämisessä käytettäisiin yhtenäisiä ja objektiivisiin faktoihin ja tietoihin perustuvia kriteereitä.  

Uusia toimia

PAM esittää hallitukselle alipalkkauksen kriminalisointia, sillä se olisi tehokas keino estää työperäistä hyväksikäyttöä, verovuotoa ja epäreilua kilpailua. Lisäksi ammattiliitoille myönnettävä kanneoikeus mahdollistaisi liittojen aktiivisemman roolin työntekijöiden oikeuksien valvonnassa, jolla voitaisiin ennaltaehkäistä hyväksikäyttötapauksia. Tämä vähentäisi viranomaisten resurssikuormaa ja tukisi siten hallituksen säästötavoitteita.  

– Oikeudenmukainen  sääntely ja sen tarkoituksen toteutumista tehokkaasti tukevat ja valvovat viranomaiset ja muut järjestelyt olisivat kaikkien etu. Sen sijaan nämä lakimuutokset muiden viimeiaikaisten muutosten tavoin lisäävät epävarmuutta maahan muuttaneiden työntekijöiden keskuudessa ja heikentävät Suomen houkuttelevuutta työskentelymaana. Suomen pitäisi olla edelläkävijänä osaavan työvoiman houkuttelemisessa erityisesti ikärakenteemme haasteiden vuoksi, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.