Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Tuore tutkielma: Korona-pandemia aiheutti sitkeitä ja vakavia ongelmia palvelualojen työmarkkinoille
Uutiset

24.06.2024 11:50

Tuore tutkielma: Korona-pandemia aiheutti sitkeitä ja vakavia ongelmia palvelualojen työmarkkinoille

Koronan leviämisen estämiseksi toteutetut toimet aiheuttivat palvelualoilla työttömyyttä, joka osui erityisesti naisiin, toteaa tuore valtiotieteiden maisteri Aku-Oskari Järvinen maisterintutkielmassaan.

Aku-Oskari Järvisen mukaan palautuminen pandemian vaikutuksista kävi suurissa kaupungeissa pieniä nopeammin.

Pandemia ja sitä vastaan tehdyt rajoitustoimet aiheuttivat taantuman ja suuren laskun paikan päällä tarjottavien palvelujen kysyntään. Se ajoi lukuisia työntekijöitä työttömyyteen, joista pääosa lomautettiin. Pandemian alussa maalis-huhtikuussa 2020 työttömien määrä kasvoi 309000:sta 433000:een, mutta marraskuuhun mennessä määrä putosi jo 314000:een.

Suurin osa työttömyydestä ratkesi nopeasti, mutta jäljelle jäänyt loppu aiheutti sitkeitä ja vakavia ongelmia työmarkkinoilla, Järvisen tutkielma osoittaa. Osa työnsä menettäneistä ei palannut koskaan töihin palvelualoille. Näin kävi erityisesti Suomessa syntyneille naisille. Heitä työskenteli vuonna 2022 pandemian loppuvaiheissa PAMin suurilla aloilla yli 10 000 vähemmän kuin vuonna 2019.

Järvisen mukaan tätä selittää ennen kaikkea kaksi asiaa: vähittäiskaupan palkansaajien määrä oli ollut jo ennen pandemiaa pitkään voimakkaasti laskeva ja ravitsemisala oli yksi suurimmista pandemian uhreista. Suurin osa työmarkkinavaikutuksista johtuu kuitenkin pandemian vastaisista rajoituksista sekä kysynnän laskusta etenkin ravitsemis- ja palvelualoilla. Sekä kauppa että matkailu- ja ravitsemisala ovat hyvin vahvasti naisvaltaisia ja siksi naisten vaikeudet löytää takaisin alalleen korostuvat.

Pienissä kaupungeissa palautuminen hidasta

Maahanmuuttajia paljon työllistävillä aloilla kuten kiinteistö- ja maisemanhoitopalveluissa palkansaajien määrä palautui nopeasti samoin kuin miesvaltaisissa turvallisuus-, vartiointi- ja etsiväpalveluissa.

Järvisen tutkielma näyttää myös, että suurissa kaupungeissa pandemian vaikutukset olivat suuremmat, mutta pienemmissä kaupungeissa palautuminen pandemiasta oli vaikeampaa. Pääkaupunkiseudullakin naispalkansaajien määrän muutos vuosien 2019 ja 2022 välillä oli -11.64 prosenttia ja miesten vastaava -3.57 prosenttia, mikä kertoo vahvasti hyvin sukupuolittuneesta ongelmasta.

Järvinen oli kolme kuukautta keväällä 2024 korkeakouluharjoittelijana PAMissa ja hän tutki palvelualojen työmarkkinasiirtymiä Tilastokeskukselta erikseen tilatusta mikrodatasta.

Aiheesta lisää:

Aku-Oskari Järvisen kirjoittama blogi: Millainen jälki koronapandemiasta jäi palvelualoille?

Aku-Oskari Järvisen gradu: Labour Market Transitions in the Service Industry During the COVID-19-pandemic in Finland

Avainsanat:

kaupan ala kiinteistöpalveluala koronapandemia matkailu- ja ravintola-ala työllisyys työttömyys

Mitä pidit tästä sisällöstä?

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku