Pesisseura ponnistaa työväenurheilusta – kannustajana PAMin ammattiosasto

PAM Kiinteistöalan Keski-Suomen osasto 521 ry on tehnyt vuosien ajan yhteistyötä pesisseura Jyväskylän Lohen kanssa. Osasto on saanut näkyvyyttä ja sen jäsenet päässeet ilmaiseksi peleihin  käyttämällä Lohelta saatuja kausikortteja. Aloite paikallisen urheiluseuran tukemisesta tuli aikanaan johtokunnan kokouksessa Sanna Muurmäeltä.

– Jyväskylän Lohi valikoitui minun aloitteestani, koska seuralla on vahva työläistaustainen maine, ja duunareitahan me kaikki kiinteistöpalvelualalla työskentelevät ammattilaiset olemme, Sanna Muurmäki kertoo.  

Lohen kotikentän laidalle nostettiin osaston mainoskyltti ja kumppanuudesta mainittiin ottelukuulutuksissa. Osastolla on noin 1400 jäsentä, joiden joukossa on lukuisia pesäpallon ystäviä, joten tälläkin kaudella kausikortit ovat kysyttyjä.

– Mahdollisuus mennä nauttimaan pelistä ”Aina Aurinkoisella” on todellakin käyttämisen arvoinen jäsenetu, Muurmäki kehuu.

Muurmäki alkoi seurata pesäpalloa pikkutyttönä isän viedessä häntä katsomoon. Lohen pelejä hän on seurannut aktiivisesti viimeiset kahdeksan vuotta. Parasta peleissä on  ainutlaatuinen tunnelma, huikea yleisö sekä Lohen kannattajayhdistys Tonnin Kalat rytmiryhmineen.

Yleisö nauttii pesistunnelmasta

Sata vuotta huhtikuussa täyttäneen seuran kotikenttä sijaitsee Tourujoen varrella Jyväskylän Koskenharjulla. Lähellä sijaitsee myös Lohikoski, mistä seura on saanut alkuperäisen nimensä, Lohikosken Lohen. Kuten kentän lempinimi ”Aina Aurinkoinen” kertoo, paikka on erikoinen siten, että siellä ei sanota satavan koskaan. Pidetyn kuuluttajan VeePeen mukaan kentänhoidollisia toimenpiteitä ei sateeksi lasketa. 

”Ei osu palloon, ei osu palloon” kotiyleisön rytmiryhmässä huudettiin viime pelikauden päätösottelussa Kannuksen Uran viimeiselle lyöjälle. Lohi voitti pelin, mutta kausi loppui silti harmittavasti ennen pudotuspelejä ja nousu Superpesikseen jäi haaveeksi. Kallella kypärin kiilassa seisseet pelaajat kiittivät kannattajiaan, yleisö taputti ja huusi rytmikkäästi ”Kiitos Lohi, kiitos Lohi”. Kuuluttaja totesi ”Koskenharjun Kesäteatterin” sulkeutuvan, alkoi valmistautuminen uuteen kauteen Ykköspesiksen sarjassa.

Lohen joukkueen kokeneet suosikkipelaajat Janne Palomäki ja Matti Vilppola jatkavat seurassa jo seitsemättä kauttaan. Vilppola on toiminut neljä edellistä kautta kapteenina, Palomäki puolestaan tuo sisäpeliin etenemisvoimaa ja on taitava vaihtolyöjä. Lukkarina pelaa imatralaislähtöinen 18-vuotias Pietu Vesterinen, joka palkittiin viime vuonna Työväen Urheiluliiton (TUL) parhaana pesäpalloilijana.  

Työväen urheilun vaiheita

Sotavuosina urheilulle annettiin suurta arvoa sotilaskunnon ja kansan taistelumoraalin perustana − Suomessa jopa enemmän kuin missään muussa maassa. Ossi Viidan mukaan työläistaustaisen Hannes Kolehmaisen neljä olympiakultaa muistettiin jälleen vaikeina sotavuosina.

– Talvisota 1939 sai Suomen toimimaan yhdessä ja tuolloin Kolehmainen nousi koko Suomen esikuvalliseksi sankariksi. Suomi ei ollut yksin, sillä olihan Kolehmainen juossut Suomen maailmankartalle jo 1912, kuten suomalaisille eri yhteyksissä vakuuteltiin, Viita kertoo. 

Helmikuussa 1940 silloisista urheilujohtajista Urho Kekkonen kiitteli yksimielisyyden syntymisestä Työväen Urheiluliittoa, joka oli hänen mukaansa ”usein väärin ymmärrettynä ja väärin tuomittuna” jaksanut ponnistella työläisnuorison liikuntakasvatuksen hyväksi. Sotien jälkeen TUL:n seurat hyväksyttiin mukaan pesäpallon mestaruussarjaan. Juopa porvari- ja työläisseurojen välillä kuitenkin säilyi ja yhteistyö päättyi 1950-luvun puolivälissä.

Jyväskylän kiihkeä derby

Lohi voitti useita TUL:n pesäpallon mestaruuksia 1960-luvulla, kunnes yhteistyö TUL:n ja pesäpalloliiton välillä jälleen jatkui. Lohesta tuli hissijoukkue mestaruussarjan ja toiseksi ylimmän sarjatason välillä. Sinivalkoisissa pelannut Jyväskylän Kiri ja punaisessa peliasussa otellut Lohi pelasivat kuumatunnelmaisia paikallisotteluja 1980-luvun taitteessa − ottelutunnelmiin voi tehdä aikamatkan YLEn Elävän Arkiston kuuden minuutin radiotallenteessa.

Selostusvälähdyksen mukaan paikallisottelussa oli ”tunnelmaa enemmän kuin entisessä linja-autossa”. Ottelussa yli 3 000 katsojaa kannustaa omiaan Jarmo Korhosen vietyä kunnarillaan Lohen johtoon. Kauden päätteeksi Korhonen ja toinen huippupelaaja Jyrki Falin siirtyivät Kiriin, minkä jälkeen Lohi ei vuosikymmeniin pystynyt naapuriaan haastamaan. 

Kesällä 2024 haastaminen on jälleen ajankohtaista, sillä Koskenharjulla pelataan Jyväskylän herruudesta heinäkuussa ja lisäksi Itä-Länsi-tähdistöottelut järjestetään Jyväskylässä kesäkuun lopussa.   

Osasto 521 haastaa PAMilaiset

Ossi Viidan mielestä jakolinjat suomalaisessa urheilussa ovat käytännön toiminnassa jääneet pitkälti historiaan viime vuosikymmeninä. Omaa perinnettä tuodaan esille, kun seuran taustoja muistellaan esimerkiksi juhlavuosina.

-Työläiskulttuurinen tausta antaa seuralle varmasti yhtenäisen identiteettin, Viita toteaa.

Lohen puheenjohtaja Heikki Mehtosen mukaan seuran työläistaustainen perinne voi olla joillekin tärkeä, mutta kaikille kannattajille sillä ei ole merkitystä. Muutettuaan Jyväskylään vuonna 1990 hän lähti Lohen matkaan ja on saamistaan kokemuksistaan kiitollinen seuran talkoolaisille, kannattajille ja pelaajille.

– En ole törmännyt lukuisilla fanimatkoillani ainakaan negatiivisiin ilmiöihin pesäpallon fanikulttuurissa, Mehtonen sanoo.

Pesäpallosta nauttii parhaiten seuraamalla sitä paikan päällä katsomossa. PAM Kiinteistöalan Keski-Suomen osasto 521 ry:n puheenjohtaja Jyrki Matilainen ja varapuheenjohtaja Sanna Muurmäki heittävät haasteen täksi kesäksi:

– Osasto 521 haastaa jokaisen PAMilaisen käymään katsomassa yhden pesäpallo-ottelun ja sillä tavoin tukemaan paikallista joukkuetta!

Teksti: Tapani Tyynelä 
Kuvat: Mika Nuorva, Seppo Turpeinen, Pekka Jyrkiäinen, Keski-Suomen museo