Lakko-oikeuden rajoituksien valmistelu eduskunnassa jatkuu työntekijöitä kyykyttävällä linjalla

Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö työrauhalainsäädännön uudistuksista valmistui tänään perjantaina. Mietintö sisältää yksittäiselle työntekijälle langetettavan 200 euron hyvityssakon, jota on pidetty kansainvälisten sopimusten kannalta ongelmallisena. Hallitusohjelman mukaisesti työntekijöitä halutaan pelotella sakolla uhkaamalla – vain sen maksamista ollaan tarkentamassa.

– Surullista, mutta ei lainkaan yllättävää. Valiokunta ei ole ottanut huomioon ILO:n vetoomusta hallitukselle tai eduskunnan lähetekeskustelussa esitettyjä näkemyksiä, vaan mietintö jatkaa hallituksen johdonmukaista työntekijöitä ja pienipalkkaisia kyykyttävää linjaa, PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo.

YK:n alainen kansainvälinen työjärjestö ILO on PAMin ja muun ay-liikkeen lailla kehottanut hallitusta vielä neuvottelemaan työntekijöiden edustajien kanssa lakko-oikeuden muutoksista.

PAM on pitänyt esillä työntekijäpuolen maksettavaksi tuomittavien hyvityssakkojen korottamisen ongelmia. Jatkossa työrauhavelvollisuuden vastaisiksi todettavista toimista tuomittaisiin vähintään 10 000 euron ja enintään 150 000 euron suuruinen hyvityssakko. Nykyisin alarajaa ei ole ja yläraja on 37 400 euroa.

– Jatkossa tällaisistakin mielenilmaisuista tuomittaisiin vähintään 10 000 euron sakko. Se on kohtuutonta ja on selvää, että hyvityssakon alarajan nostaminen 10 000 euroon heikentää työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa tilanteissa, joissa kaikki muut keinot on jo käytetty, Rönni-Sällinen toteaa.

Hän uumoilee, että korvaussumman nostaminen karsii pois kevyemmät toimet vaikuttamisen keinoista ja kovempiin toimiin turvaudutaan aiemmin.

PAMin näkemys on, että hyvityssakkojen korottamisen valmistelu on alun perinkin ollut varsin yksipuolista, koska siihen ei ole millään tavalla noussut työnantajille ja työnantajaliitoille työehtosopimuksen rikkomisesta tai valvontavelvollisuuden rikkomisesta tuomittavat hyvityssakot.

– Työntekijäliiton keskeinen velvoite on noudattaa työrauhavelvollisuutta sopimuskauden ajan ja työnantajapuolen aivan yhtä painavia velvoite on noudattaa työehtosopimuksen määräyksiä. Siihen hallitus ei ole ehdottanut muutoksia, Rönni-Sällinen toteaa.

Lisäksi mietinnössä esitetään rajauksia tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin.

– Toisin sanoen esityksellä kavennetaan mahdollisuuksia tuoda esiin näkemyksiä poliittisesta päätöksenteosta. Se on demokratiassa kova liike, Rönni-Sällinen sanoo.

Mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta opposition edustajien toimesta. Valiokunnissa hallituspuolueilla on enemmistö. Seuraavaksi työrauhalainsäädäntö menee eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi.