Sopimusalatoimikunnat käynnistivät toimintansa – ”Tavoitteena on kehittää alan työehtoja ja työehtosopimusta eteenpäin”

Vilkas puheensorina täytti kokoussalin, kun liiton jäsenistä koostuvat sopimusalatoimikunnat kokoontuivat 15–16.4. Helsingin Paasitorniin avaamaan uuden toimintakauden.

Sopimusalatoimikunnat ovat PAMin hallituksen apuna toimivia asiantuntijaelimiä, jotka valmistelevat ja käsittelevät toimikautensa ajan alakohtaista edunvalvontaa.

Sopimusalatoimikuntien työn pääpaino on sopimustoiminnassa ja niillä on keskeinen rooli työehtosopimusneuvottelujen eri vaiheissa neuvottelujen valmistelusta ja tavoitteiden asettamisesta valmiiseen neuvottelutulokseen saakka. Lisäksi sopimusalatoimikunnissa voidaan käsitellä alakohtaisia elinkeinopoliittisia asioita, työsuojelun erityiskysymyksiä, järjestötoimintaa ja koulutusta sekä alakohtaisia lainsäädäntöhankkeita ja oikeuskäytäntöä.

– Tavoitteenamme on kehittää yhdessä alan työehtoja ja viedä työehtosopimusta eteenpäin, tiivistää matkailu- ja ravitsemisalan esimiesten sopimusalatoimikunnassa aloittanut Saara Laakso.

Hän toimii Restelin päätoimisena esimiesten luottamusmiehenä ja tuntee matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimuksen jo vuosikymmenien ajalta. Nyt hän haluaa vaikuttaa sen kehittämiseen.

– Ei ole kyse pelkästään palkasta ja palkankorotuksesta, vaikka se onkin tärkeä asia. Kehittämistyötä voidaan tehdä monien muidenkin asioiden saralta, esimerkiksi työhyvinvoinnin parantamiseksi tai muualta Suomeen muuttaneiden työntekijöiden tilanteiden huomioimiseksi, Laakso kertoo.

Kokemusta pitkältä ajalta

Pitkä kokemus omalta sopimusalalta löytyy myös kuhmolaiselta lääketyöntekijältä Tarja Seiloselta. Apteekkialan ammattiosaston nykyinen puheenjohtaja Seilonen on ollut alansa sopimusalatoimikunnan jäsen lähes 20 vuotta.

– Mielenkiinto tehtävää kohtaan on saanut jatkamaan näin pitkään. Tämä on melkoinen näköalapaikka alan asioihin. On tärkeää olla kehittämässä työehtoja ja myös osaston puheenjohtajan tulee olla tilanteen tasalla, Seilonen sanoo.

Pitkän apteekkiuransa aikana hän on nähnyt useita muutoksia, jotka ovat muuttaneet lääketyöntekijöiden työnkuvaa. Automaatisaatio ja digitalisaatio näkyvät työssä esimerkiksi apteekkirobottina ja e-reseptinä. Muutosten keskellä tessin tulee pysyä kiinni ajassa.

– Pitkälle eteenpäin katsominen tuotiin esiin monessa puheenvuorossa ja sitä pidän tärkeänä. Työehtoja tulee katsoa vuosien päähän ja pyrkiä ennakoida tarpeina, Seilonen summaa.

Aktiivinen rooli työehtojen kehittämisessä

Palvelualoille tyypillinen henkilöstön vaihtuvuus näkyy myös sopimusalatoimikuntien kokoonpanoissa, joissa on tällä toimikaudella mukana pidempään olleiden lisäksi myös runsaasti uusia jäseniä. Yksi heistä on hyvinkääläinen Kalle Kylämäki, teknisen tukkukauppa Ahlselin päätoimisena pääluottamusmies, joka aloitti kaupan logistiikkatyöntekijöiden sopimusalatoimikunnassa. Hänet sysäsi liikkeelle hallituksen työelämäheikennykset ja leikkaukset, jotka osuvat palvelualojen työntekijöihin.

– Koen, että tätä kautta minulla on mahdollisuus vaikuttaa työelämän suuntaan. Äänestämään pääsee vasta neljän vuoden päästä, joten tämän myötä pääsen kantamaan oman korteni kekoon.

Kiinteistöpalvelualan sopimusalatoimikunnassa aloittanut Milla Sundell toimii ISS Palveluiden Itä-Suomen pääluottamusmiehenä.

– Liityin PAMiin vuonna 2018 ja neuvottelujen aikaan yllätyin miten paljon yksityisellä puolella saa vääntää työehdoista, kun olin tottunut julkiseen sektoriin. Halu päästä kehittämään työehtoja sai hakemaan mukaan sopimusalatoimikuntaan, Sundell avaa.

Työpaikalla edustettavien joukossa nousee esiin säännöllisesti myös siivoustyön mitoitus. Tässä Sundell peräänkuuluttaa myös siivoustyön tilaavan asiakkaan vastuuta.

– Mitoitukset ovat epärealistisia etenkin paikasta toiseen liikkuvilla siivoojilla. Työtä ei ehdi tehdä kunnolla ja tauot jäävät helposti pitämättä. Myös asiakkaalla on vastuunsa ja usein siivouksesta ei olla valmiita maksamaan kunnon hintaa, jolloin työolot olisivat inhimillisempiä.

Sopimusalatoimikunnat aloittavat tes-kierrokseen valmistautumisen

Uudet sopimusalatoimikunnat aloittavat toimintansa haastavassa työmarkkinatilanteessa, kun Orpon-Purran hallitus ajaa lakiteitse useita työehtojen heikennyksiä. Edessä häämöttävästä neuvottelukierroksesta onkin odotettu aivan erityisen hankalaa.

– Uskon, että tulen oppimaan tämän myötä paljon ja toivon näkeväni oman kädenjälkeni uudessa työehtosopimuksessa, sanoo Kalle Kylämäki.

Henkilökohtaisesti Sundell haluaisi kehittää etenkin kiinteistöpalvelualan palkkausjärjestelmää.

– Tällä hetkellä palkkausjärjestelmä ei kannusta pysymään alalla eikä mahdollista aitoa ansiokehitystä esimerkiksi kokemuslisien kautta, Sundell kertoo.

Matkailu- ja ravintola-alalla työskentelevä Saara Laakso on puolestaan erityisesti huolissaan osa-aikaisista työntekijöistä, joiden tilannetta hän haluaisi parantaa työehtosopimuksen kautta. Alalla eletään tällä hetkellä tiukassa tilanteessa asiakkaiden vähenemisen ja inflaation myötä. Samaan aikaan hallitus korottaa yleistä arvonlisäverokantaa.

– Tällä hetkelläkään monilla työntekijöillä ei ole tarpeeksi tunteja. Ei varmasti tule kuitenkaan helppoa kierrosta.

Paikallinen sopiminen mietityttää

Hallitus valmistelee parasta aikaa työelämää koskevia heikennyksiä, joista Saara Laakso on huolissaan esimerkiksi paikallisen sopimisen laajentumisesta järjestäytymättömiin yrityksiin.

– Vaikka olisi kuinka hyvä tahto molemmilta osapuolilta, niin paikallisten sopimusten tekeminen vaatii kokemusta ja osaamista työehtosopimuksesta. Millaiset mahdollisuudet yksittäisellä työntekijällä on aidosti sopia työehdoista paikallisesti, jos vastapuolella on ison yrityksen juristeista ja HR-ammattilaisista koostuva joukko? Laakso kysyy.

Myös Seilonen ottaa esille paikallisen sopimisen.

– Työnantajia on monenlaisia. Joidenkin kanssa paikallinen sopiminen onnistuisi hyvinkin, mutta on myös erilaisia työnantajia. On tärkeää, että minimit on aina sovittu.

Teksti: Minna Raitapuro & Pauli Unkuri
Kuva: Minna Raitapuro