Töihin eläkkeelläkin

Reilun vuoden vanhuuseläkkeellä ollut Tarja Saarela, 65, ajaa autolla kotoaan Mustasaaresta naapurikaupungin puolelle Vaasaan. Helmikuisen maanantain iltavuoro Vaasan keskustan Citymarketissa on alkamassa kello 16. Hän palvelee asiakkaita kassalla iltayhdeksään asti.

Tarja Saarela on osa vähitellen kasvavaa joukkoa: vanhuuseläkkeellä töitä paiskivia suomalaisia. Hieman alle 100 000 suomalaista tekee töitä, vaikka eläke kilahtaa säännöllisesti tilille.

Ihmiset jäävät entistä terveempinä eläkkeelle, ja työtilaisuuksiakin on ollut tarjolla varttuneille viime vuosina enenevässä määrin. Valtaosa työssäkäyvistä eläkeläisistä tekee keikka- tai osa-aikatöitä. Niin Saarelakin. Työpäiviä kertyy viikossa kaksi tai kolme ja tunteja 14–25.

– Enempää en haluaisikaan tehdä. Käteni on leikattu moneen kertaan ja ne kyllä alkavat vihoitella, jos tunteja tulee liikaa, Saarela kertoo.

Eläkkeellä työskentely on suunnilleen yhtä yleistä niin miesten kuin naistenkin keskuudessa.

Etenkin palvelualojen ammattilaisista moni jatkaa työntekoa eläköidyttyään. Työssäkäyviä eläkeläisiä on paljon esimerkiksi kaupan alalla, hotelli- ja ravintola-alalla, kiinteistöhuollossa ja siivousalalla.

Periaatteessa yksityisissä yrityksissä ja organisaatioissa työskentelevät voivat jatkaa töitä niin pitkään kuin haluavat. Työnantajalla on kuitenkin oikeus irtisanoa työntekijä ilman erityisiä perusteita, kun vanhuuseläkkeen yläikäraja tulee täyteen. Nykyisin yläraja on 68 vuotta. Tulevaisuudessa yläikäraja nousee. Vuosina 1958-1961 syntyneiden yläikäraja on jo 69 vuotta.

Mielekäs puuha ja raha motivoivat

– Olin viime vuoden huhtikuussa talkoissa tyttären ja lastenlasten voimisteluseuran kahvikojulla aamukahdeksasta iltaviiteen. Siivosin pöytiä ja keitin kahvia. Kun poljin pyörällä kotiin, tuli semmoinen tunne, että pääsisipä takaisin töihin. Onhan se ihana puuhastella sellaista, mitä on ikänsä tehnyt, oululainen Kaija Jäntti, 66, muistelee.

Puolitoista vuotta aiemmin Jäntti oli jäänyt eläkkeelle Oulun Radisson -hotellista tarjoilijan töistä. Tuolloin hän vannoi, ettei palaa enää töihin.

Talkoopäivä kahviossa muutti kuitenkin mielen, ja vappuna 2023 Jäntti palasi vanhalle työmaalleen vuokrafirman työntekijänä.

– Kaikki ottivat minut avosylin vastaan. Paluu vanhaan oli helppoa, kun tunsi ihmiset ja tiesi talon tavat, Jäntti sanoo.

Tarja Saarela puolestaan ilmoitti heti eläkkeelle jäädessään, että voi tehdä vuoron silloin tällöin, jos tarvetta on.

– Minulla oli takanani 44 vuoden työura, ammattiosaston puheenjohtajuus ja parikymmenvuotinen pesti luottamusmiehenä. Eläkkeelle jäädessä kaikki tuo loppui kuin seinään. Reilun puolen vuoden eläkkeellä olon jälkeen aloin oikein kaivata takaisin töihin. Oli ikävä työkavereita ja asiakkaita, Saarela kertoo.

Moni eläkeläinen palaa töihin nimenomaan sosiaalisten suhteiden ja mielekkään tekemisen vuoksi. Raha on myös yksi kannustin.

– Pamlaiset alat ovat pienipalkkaisia, ja eläkekertymäkin jää yleensä pieneksi. Monesti lisätienesti onkin palvelualoilla työskennelleille suurempi motivaattori kuin parempituloisille eläkeläisille, PAMin sosiaalipoliittinen asiantuntija Egëzona Kllokoqi-Bublaku huomauttaa.

Sekä Saarela että Jäntti painottavat, että raha on mukava plussa, mutta ei ensisijainen syy työskennellä. Mielekäs tekeminen on tärkeämpää.

– Liikuntaakin töissä saa mukavasti, fyysistä tarjoilijan työtä tekevä Jäntti lisää.

Molemmat kertovat käyttävänsä tienestejään matkusteluun. Saarela hemmottelee myös välillä viittä lastenlastaan.

Tuttavat, ystävät ja läheiset ovat suhtautuneet Saarelan ja Jäntin eläkepäivien puuhiin pääsääntöisesti positiivisesti. Kumpikin kertoo ystäväpiirissään monen muunkin käyvän eläkkeellä töissä.

– Tytär tosin sanoi, että älä äiti mene töihin. Rahaakin hän lupasi. Hän ei ymmärtänyt ensin, että enhän minä rahan vuoksi töihin mene, Jäntti sanoo.

Tarkista, onko palkkalaskelma oikein!

Eläkkeellä työskennellessä kannattaa ottaa huomioon se, että lisätienestit voivat vaikuttaa joihinkin tukiin, kuten asumislisään ja toimeentulotukeen.

Kaija Jäntti kertoo menettäneensä eläkeläisen asumislisän keikkatöiden vuoksi.

– Sain tukea 140 euroa kuussa. Kun se jäi pois ja jouduin maksamaan tukia vielä takaisin, ei työnteosta jäänyt juuri mitään ekstraa käteen, hän pahoittelee.

Eläkeläisen palkkakuitti on monesti hieman erinäköinen kuin nuoremmilla.

65 vuotta täyttäneen palkasta ei peritä työttömyysvakuutusmaksua. Työeläkemaksua taas ei pitäisi palkkakuitissa näkyä, kun ikää on yli vanhuuseläkkeen yläikärajan.

Sairausvakuutusmaksua taas ei peritä 68 vuotta täyttäneiltä. Alle 68-vuotiaat voivat hakea sairauspäivärahaa Kelalta. 68-vuotta täyttäneillekin työnantajan pitää maksaa sairausajan palkkaa ellei työehtosopimuksessa ole toisin sovittu.

– Suurissa yrityksissä eläkeläisten palkkakuitti on yleensä oikein. Sen sijaan pienissä yrityksissä palkasta on voitu periä vakuutusmaksuja, joita eläkeläiseltä ei enää kuuluisi periä. Tämä johtunee ihan tietämättömyydestä, ja virhe on yleensä helppo korjata. Sen sijaan 68-vuotiaiden sairausajan palkanmaksusta voi tulla vääntöä, Kllokoqi-Bublaku huomauttaa.

Eläkkeellä työskentely kartuttaa myös eläkettä aina vanhuuseläkkeen yläikärajaan eli 68-vuotiaaksi asti. Tästä työstä maksettua eläkettä pitää hakea erikseen 68 vuotta täytettyään.

Varttuneilla työntekijöillä on vientiä

– Mielellään työnantajat tuntuvat meitä vanhempia palkkaavan. Puhelinsovellukseen tulee vuokratyöfirmalta jatkuvasti keikkoja tarjolle. Olin ihan yllättynyt, Kaija Jäntti sanoo.

Eläketurvakeskuksen kehityspäällikön Jari Kanniston mukaan nykyinen talouden matalasuhdanne ei näytä vaikuttaneen ainakaan vielä yli 65-vuotiaiden työmahdollisuuksiin. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.

Kanniston mukaan yleensä taantumassa työnantajat haluavat pitää kiinni vakituisesta henkilöstöstään ja tarjoavat siksi työtä ensisijaisesti työikäisille. Varttuneet työntekijät tekevät myös itse vapaaehtoisesti tilaa nuoremmilleen.

Jänttikin painottaa kysyvänsä aina ennen keikalle menoa, eikö vuoroon löytynyt ketään nuorempaa.

– En halua viedä töitä ja leipää nuoremmiltani, hän sanoo.

PAMin Egëzona Kllokoqi-Bublaku toteaa, että eläkeläiset voivat olla työnantajan silmissä hyvinkin houkuttelevia työntekijöitä, sillä eläkeläisen työtunti saattaa olla työnantajalle edullisempi kuin työikäisen työtunti.

– Syynä ovat vakuutusmaksut ja eläkemaksut, joita ei työnantajankaan tarvitse maksaa, jos työntekijällä on ikää riittävästi.

Töitä oman jaksamisen mukaan

Tavallisinta eläkkeellä työskentely on alle 70-vuotiaana, korkeintaan muutama vuosi eläkkeelle jäämisen jälkeen. Yli 80-vuotiaat työssäkäyvät eläkeläiset ovat harvassa.

Miten kauan Tarja Saarela ja Kaija Jäntti aikovat jatkaa työskentelyä?

– Jaksamisen ja käsien kunnon mukaan menen, Saarela sanoo.

– Muutamaa päivää kuussa voisin tehdä niin kauan kuin olen terve. Olen aina tykännyt työnteosta, Jäntti pohtii.

Kumpikin kiittelee työnantajaansa joustavuudesta ja toiveiden kuuntelemisesta.

Saarela on toivonut, etteivät työvuorot olisi alle viisituntisia ja että kello 23:een kestäviä vuoroja olisi vain harvoin.

Jäntti taas ei haluaa enää tehdä myöhäisiä vuoroja tai kovin pitkiä yli kymmentuntisia työvuoroja. Jos työpäivä venyy pikkutunneille, on vaikea saada unta nivelsärkyjen vuoksi.

– Kun on 47 vuotta tehnyt töitä, eivät nivelet enää ole kuin nuorella tytöllä, Jäntti sanoo.

Teksti: Anu Vallinkoski
Kuvat Johannes Tervo ja Kai Tirkkonen