”Porukka kyllä tietää, miksi ollaan lakossa”

Lakossa olevilla kaupan varastotyöntekijöillä riittää tahtoa vastustaa epäreiluja leikkauksia. Luottamusmiehiä huolestuttaa työntekijöiden asema ja yhteiskunnan poikkeuksellinen kahtiajakautuminen.

Luottamusmiehet Liisa Tamminen ja Ville Rokka Tokmannin varastolla Mäntsälässä.

Viimeisimmän jäsenkyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä pamilaisesta vastustaa hallituksen aikeita poistaa ensimmäisen sairauslomapäivän palkallisuus. Työntekijän irtisanomisen henkilöön liittyvillä perusteilla tuomitsee kaksi kolmesta.

Samat asiat nostattavat suuttumusta myös kaupan varastotyöntekijöiden keskuudessa.

− Palkaton saikkupäivä suututtaa irtisanomisen helpottamisen ohella eniten hallituksen toimissa. Nämä ovat kaksi asiaa, jotka tulevat työntekijöiden kanssa jutellessa aina esiin, kertoo luottamusmies Ville Rokka.

Rokka on toiminut Tokmannin varaston luottamusmiehenä Mäntsälässä vuoden alusta lukien. Pesti on lajissaan ensimmäinen, mutta homma 300 työntekijän edustajana on alkanut kaikin puolin hyvin.

Kaupan logistiikan lakko on pitänyt hyvin

Parhaillaan Rokka odottaa varaston porteilla iltavuoron alkua. Kaupan logistiikkaa koskeva lakko on pitänyt hyvin, vaikkakin osa varsinkin uusista työntekijöistä on jättäytynyt lakon ulkopuolelle.

− Meillä on juuri avattu uusi varastohalli, ja sinne on palkattu uutta porukkaa. Ymmärrän hyvin, että koeajalla voi olla suuri kynnys uskaltautua lakkoon, Rokka summaa.

Tokmannin varastolla työskentelee monenlaista porukkaa kantasuomalaisista maahanmuuttajiin. Joukosta löytyy muun muassa ukrainalais- ja puolalaistaustaisia työntekijöitä. Porukan henki on säilynyt hyvänä ja erilaisten ratkaisujen ymmärretään kumpuavan kunkin elämäntilanteesta.

Kaiken kaikkiaan työntekijät ovat hyvin tietoisia hallituksen leikkauksista ja työelämäheikennyksistä.

− Porukka kyllä tietää, miksi ollaan lakossa. Tahtoa riittää, eikä haluta perääntyä tärkeiden asioiden vuoksi. Mutta totta kai kovaa touhua tämä on ja vaatii myös uhrauksia työntekijöiltä.

− Positiivista on se, että aina tipahtelee uusia jäseniä, kun puhutaan porukalla näistä asioista. Kyllä siinä monen silmät ovat avautuneet, mitä se voisi itselle tai läheisille tarkoittaa, Rokka summaa.

Mietityttää, suututtaa ja pelottaa

Tokmannin varasto Mäntsälässä on niin ikään tuttu paikka Liisa Tammiselle. Hän edustaa 800 baronalaista työntekijää, joista muutama kymmen työskentelee Mäntsälässä. Kaiken kaikkiaan baronalaisia on lakossa kuudessa kohteessa.

Tammisen mieltä vetävät matalaksi paitsi hallituksen kohtuuttomat leikkaukset myös hetki sitten päättyneet muutosneuvottelut. Niiden seurauksena Tokmannin varastolla päättyi työt noin sadalta baronalaiselta.

Tamminen kertoo, että keskustelujen avaaminen työntekijöiden kanssa on näinä päivinä helppoa. On paljon asioita, jotka mietityttävät, suututtavat ja pelottavat.

Jos syksyn alussa tilanne vielä olikin se, että kaikki eivät tienneet leikkausten vaikutuksista, nyt tilanne on toinen. Enää ei tarvita edes pääluottamusmiehen painavaa sanaa, vaan asioita seurataan aktiivisesti itse.

− Baronalaisilla on paljon osa-aikasoppareita, jopa nollasoppareitakin vielä jonkin verran. Sovitellun päivärahan porrastaminen huolestuttaa todella paljon. Sillä on selvä vaikutus toimeentuloon.

− Myös heikoimmassa asemassa olevien tilanne huolestuttaa laajasti. Esimerkiksi yksinhuoltajilta lähtevät huhtikuussa työttömyyskorvauksen lapsikorotukset pois, kyllä tämä tuntuu julmalta, Tamminen kiteyttää.

Maahanmuuttajataustaisten tilanne lakaistu maton alle

Tammisen luotsaamista työntekijöistä kolmannes eli noin 250 on maahanmuuttajataustaisia. Erityisen pahalta hallituksen leikkaukset ja lakimuutokset tuntuvat juuri heidän kannaltaan. Usein kyse on jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä.

− Ylipäätään maahanmuuttajien näkökulmasta näitä leikkauksia ja muutoksia on käsitelty tosi vähän. Esimerkiksi kolmen kuukauden sääntö työluvan turvin maassa oleviin tuntuu melkeinpä rakenteelliselta rasismilta. Samalla kuitenkin puhutaan työperäisen maahanmuuton lisäämisestä, Tamminen miettii.

Kolmen kuukauden säännöllä tarkoitetaan tilannetta, jossa vain työperusteisella oleskeluluvalla Suomessa olevan pitäisi työttömyyden kohdatessa löytää uusi työpaikka kolmessa kuukaudessa. Jos tämä ei onnistu, joutuisi Suomesta poistumaan. Läpi mennessään muutos tulisi voimaan vuonna 2025.

Kahtiajakautuminen ei ole kenenkään etu

Myös vajaan vuoden päästä alkava neuvottelukierros työehtosopimuksista mietityttää luottamusmiehiä. Vääntöä saattaa tulla asioista, joista ei ole aiemmin tarvinnut vääntää.

− Joudutaanko esimerkiksi neuvottelemaan aina uudelleen ensimmäisen sairauspäivän palkallisuudesta? Ja millä hinnalla? Vastavuoroisesti joudutaan aina luopumaan jostain, Tamminen pohtii.

Leikkaukset ja työelämäheikennykset voivat ikävästi mutkistaa myös työntekijöiden ja työnantajan välejä tulevaisuudessa

− Luottamusmiehen pöydälle voi tulla uudenlaisia juttuja. Rauhanneuvottelijan roolissa voi olla haastava uudenlaisissa tilanteissa, Rokka miettii.

Sekä Tammista että Rokkaa huolestuttaa yhteiskunnan poikkeuksellisen kahtiajakautunut tilanne.

− Tällaista kahtiajakoa ei suomalaisessa yhteiskunnassa ole aiemmin ollut, Rokka miettii työuraansa.

− Korpilammen henkeä tarvitaan, pattitilanteesta täytyy päästä ulos, Tamminen peräänkuuluttaa molempien osapuolten vastuuta.

Syyskuussa 1977 Korpilampi-hotellissa pidetyssä myyttiseen maineeseen nousseessa kokouksessa synnytettiin poliittinen konsensus Suomen tulevasta talouspolitiikasta.

Tutustu PAMin jäsenkyselyyn