Ikääntyminen ei saisi olla vaiettu puheenaihe työpaikalla

Blogit

02.04.2023 18:00

Ikääntyminen ei saisi olla vaiettu puheenaihe työpaikalla

Työnantajalla on kokonaisvaltainen vastuu huolehtia siitä, ettei työntekijän terveys tai turvallisuus vaarannu työssä. 1.6.2023 voimaan tuleva lain täsmennys tuo työnantajalle velvoitteen ottaa työntekijän ikääntyminen huomioon ja tarpeen mukaan tarjota yksilöllisiä ratkaisuja työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä muistuttaa

Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus ohjaa työnantajaa ottamaan huomioon työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia, kun arvioidaan työn järjestelyjä ja työssä suoriutumista. Laissa on alun perin listattu merkityksellisiksi muun muassa työntekijän ammattitaito, työkokemus, ikä, sukupuoli ja muut vastaavat seikat.

Nyt työturvallisuuslakia täsmennetään. Muutos korostaa työnantajan velvollisuutta ottaa huomioon, että esimerkiksi työntekijän puutteellinen kielitaito tai ikääntyminen voivat vaatia yleisten toimenpiteiden lisäksi yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä terveyshaittojen ehkäisemiksesi.

Ikäännymme eri tavoin

Työnantajan tulisi siis ottaa huomioon, että työntekijän ikääntyminen voi vaikuttaa työstä suoriutumiseen. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia työntekijöitä ja heitäkin, joita se koskee, vaikutukset ovat erilaisia.

Joillakin se voi tarkoittaa tahdin hidastumista, toiselle heikentynyttä kykyä omaksua uusia tehtäviä tai hallita useita yhtäaikaisia toimintoja. Kaikki työntekijät ikääntyvät eri tavoin, niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Mitään yhtä kaavaa ei ole olemassa sille, missä kohtaa syntyy tarve lisähuomiolle ja työn muutoksille.

Tyypillisiä mukautuksia ovat raskaiden nostojen poistaminen työtehtävistä, päällekkäisten tehtävien karsiminen tai työaikojen räätälöinti. Työajoissa saatetaan rajoittaa aikaisia tai myöhäisiä työvoroja tai varmistaa riittävä lepoaika työvuorojen välille. Jollekin voi tuoda helpotusta pieni tuunaus nykyisiin tehtäviin, toinen kaipaa perusteellisempaa työtehtävien uudelleenjärjestelyä. Ja jotkut eivät aidosti tarvitse mitään mukautuksia.

Työterveyshuolto auttaa

Ennen kuin mukautuksiin voi ryhtyä, tulee niiden tarpeesta saada tieto. Esihenkilön voi olla vaikea tehdä arviota siitä, milloin ja millaisia toimia ikääntyvä työntekijä tarvitsee. Työterveyshuolto voi auttaa tässä. Ikätarkastuksissa arvioidaan työntekijän jaksamista. Lisäksi kehityskeskusteluun sisällytetään usein osio, jossa esihenkilö kysyy työntekijän jaksamisesta.

Käydyt terveystarkastukset ja keskustelut ovat keinoina pitkälle riippuvaisia siitä, miten työntekijä itse ilmaisee vointinsa. Jos kehityskeskustelu kulkee siten, että esihenkilö kiertää ikäkysymystä kuin kissa kuumaa puuroa ja alainen välttelee kertomasta kokemuksistaan, voi lopputulema olla se, että tarpeelliset työjärjestelyt jäävät tekemättä.

Avointa puhetta iästä

Lain tuleva tarkennus haastaa nyt työpaikoilla puhumaan rohkeammin ikääntymisestä ja hakemaan ratkaisuja, joilla tuetaan työntekijöitä pysymään työuransa loppuun saakka mahdollisimman hyvinvoivina.

Ikääntymisestä puhuminen on kulttuurissamme edelleen tabu. Usein yllätymme, kun kollega ilmoittaa jäävänsä eläkkeelle, kun emme ole olleet lainkaan tietoisia, minkä ikäinen hän on. Mikä lie – mystinen sukupolvien takainen kokemus – kehottaa alitajuntaa vähättelemään ja jopa häpeämään voimien heikentymistä iän karttuessa. Se ei kuitenkaan ole häpeän aihe. Sen sijaan työntekijän on syytä olla ylpeä eletyistä vuosista ja saavuttamastaan ammattitaidosta.

Avainsanat:

Jäsenyys

Työelämäopas

Työehtosopimukset

Työpaikalla