Norjalainen Oda laajensi Suomeen

Ammattiliitto HK:n (Handel og Kontor) sopimusosastolla työskentelevän, yhteiskuntasuhteisiin keskittyvän liittosihteeri Kjetil Andersenin mukaan Norjassa yleissuunta on selvä: verkkokauppa laajenee ja käsittää jatkossa myös päivittäistavarat. Kivijalassa toimivat päivittäistavarakaupat ovat vaatimattomia muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Oda aloitti verkkokaupan vuonna 2013 niin, että sillä ei ollut lainkaan kivijalkamyymälöitä. Sen aikaisempi nimi oli Kolonial, joka tarkoittaa norjaksi kulmakauppaa. Suomeksi se viittaa siirtomaatavaroihin, jolla on ikävä kaiku. Siksi yhtiö muutti nimensä Odaksi.

Odassa päivittäistavarat viedään suoraan asiakkaalle, samana tai seuraavana päivänä. Tärkeä kilpailuvaltti on nopea toimitusaikataulu sekä oman leipomon leivät ja muut syötävät.

Ei ay-vihaa Amazonin malliin

Miten Kolonial/Oda on onnistunut nettikaupan kehittämisessä ja miten yhtiö on suhtautunut ammattiyhdistysliikkeeseen?

“En usko, että Kolonial, siis nykyinen Oda, on keksinyt pyörää uudelleen. Mutta jotain uutta ja käänteentekevää heidän kauppatavassaan on: isot varastot, nopeat toimitukset ja hyvä maine. Konsepti kehittyy koko ajan”, Kjetil Andersen luettelee.

“Yhtiö on ottanut huomioon myös vihreät arvot. Ehkä sen toimintatapa on maailman mittakaavassakin uusi.”

Entä suhde ay-liikkeeseen?

“Kun katsoo, miten amerikkalainen verkkokaupan jätti Amazon toimii, Oda sanoo olevansa – ja se onkin – aivan toista maata. Siinä missä Amazon yrittää estää työntekijöiden järjestäytymisen, Oda kehottaa työntekijöitään järjestäytymään”, toteaa Andersen.

Hän kertoo, kuinka Odalla oli vuonna 2016 ensimmäinen tapaaminen HK:n väen kanssa. Paikalla oli myös työnantajajärjestö NHO:n ihmisiä.

“He esittelivät itsensä ja pyysivät ammattiliiton väkeä käymään. Kun menimme työpaikoille, koko henkilökunta oli kutsuttu koolle, ja heitä kehotettiin liittymään liittoon”, Andersen sanoo.

Siis mitä? Työnantaja esitteli ammattiliiton ja ohjeisti työntekijöitään järjestäytymään? Ei kuulosta suomalaiselta toimintavalta.

“Niin juuri, naurahtaa Andersen ja jatkaa:

“Ei se ole aivan tavallista Norjassakaan. Toisaalta yksi Odan perustaja on Karl Alveng Munthe-Kaas, jolla on positiivinen suhde ay-liikkeeseen.”

Riskeinä nuoruus ja työajat

Vaikka Oda on toiminnallaan osoittanut yhteiskuntavastuuta ja ay-myötämielisyyttä, yhtiön toiminnasta löytyy myös riskitekijöitä.

Monet työntekijät ovat nuoria ja usealle Oda on ensimmäinen työpaikka. Kun yritys toimii 24/7, riskinä ovat myös työaikojen venyminen sekä runsas ylitöiden teettäminen.

“Monet työntekijät ovat myös maahanmuuttajataustaisia, ja heille norjalainen työnteon tapa ja oikeudet voivat olla vieraita. Toisaalta olemme kuulleet, että johdon ja työntekijöiden välinen vuoropuhelu toimii”, toteaa Andersen.

Hän on kuullut sellaistakin, että Odassa on mahdollista tehdä uraa, pätevöityä ja nousta ylöspäin. Usein kaupan alalla työ pysyy vuosikausia samana.

“Minulle on kerrottu, että työntekijöitä innostetaan ideointiin, joka voi johtaa työn tehostamiseen. Ideoinnissa käytetään hyväksi ay-liikkeen rakenteita työpaikoilla.”

Yhteydenottoa Suomesta odotetaan

Miltä HK:sta tuntuu, kun norjalainen yritys laajenee isolla rahalla Suomen nettikaupan markkinoille?

“Mikäpä siinä sinänsä. Jos ja kun saamme kuulla PAMin kokemuksia Suomesta ja Verdin kokemuksia Saksasta, jonne Oda on ilmoittanut laajentuvansa seuraavaksi, se auttaa meitä Odan edunvalvonnassa Norjassa”, Andersen sanoo.

Hänen mukaansa ammattiliittojen kansainvälinen yhteistyö tiettyjen yhtiöiden sisällä voi olla kaikille osapuolille antoisaa.

“Kun Oda on toiminut hieman pitempään Suomessa, haluamme vaihtaa kokemuksia – ehkä jo lähitulevaisuudessa”, Kjetil Andersen aprikoi.

Oma leipomo varaston ytimessä

Pääsemme tutustumaan Kjetil Andersenin kanssa Odan suureen varastoon Lørenskogissa Oslon ulkopuolella. Oppaanamme on varaston johtaja Andreas Hoberg ja HK:n luottamusmies Kim Emil Halvorsen. Varastossa ensimmäisenä kiinnittää huomiota tuoreen leivän tuoksu.

Varastossa työskentelee 280–300 ihmistä, jotka puhuvat kymmeniä eri kieliä. Työkieli on englanti. Päivittäistavarat siirtyvät trukeilla ja liukuhihnoilla ripeästi paikasta toiseen 18 000 kuutiometrin hallissa. Ulkona odottavat oranssit kylmäautot.

Mutta miksi oma leipomo?

“Toimitusnopeus ja -varmuus ovat meille keskeinen asia, siksi leipominen on otettu omiin käsiin. Tuoreus on myös hyvä käyntikortti asiakkaiden suuntaan”, Andreas Hoberg toteaa.

Paistopisteessä ranskalainen leipuri tulee juttelemaan ja tarjoaa lämpimäisinä kanelipullia. Hän lupaa opettaa Suomen odalaisia leipomaan yhtä hyviä pullia ja leipiä kuin mitä Norjassa tehdään.

Ruuhkaisimmat päivät ovat maanantai ja perjantai; vuoden kierrossa eniten hulinaa on odotetusti joulun aikana. Ylitöiden liiasta tekemisestä Hobergilla on selvä näkemys: sopimuksia noudatetaan, eikä liika ylityön teettäminen ole yhtiönkään etu pitkällä tähtäimellä.

Eteenpäin uralla

Varaston luottamusmies Kim Emil Halvorsen, 28, on ollut Odalla töissä vuodesta 2016. Aluksi hän työskenteli kuorma-auton kuljettajana, sitten vastaanotossa ja nykyisin asiakaspalvelussa, jota hän pitää huippupaikkana.

Olet siis luonut nousujohteista uraa Odassa?

“Kai niin voi sanoa”, nauraa Halvorsen.

“Olen sellainen ongelmanratkaisija. Myöhästymiset ovat suurin ongelma. Mutta kaikkiin ongelmiin löytyy lopulta ratkaisu.”

Ylitöiden liian suurta tekemistä hän ei pidä ongelmana, koska työaikaseuranta hälyttää, jos jollekulle kertyy liikaa työtunteja. Työkaverit katsovat myös toistensa perään, ettei kukaan rasita itseään liiaksi.

“Olen saanut työn kautta ystäviä, joita tapaan myös työn ulkopuolella.”

Halvorsen valittiin luottamusmieheksi vuoden 2021 vuosikokouksessa. Parivuotisen kauden jälkeen hän aikoo osallistua entistä enemmän liiton toimintaan. Ay-aktiivi on myös kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, joihin hän perehtyy aluevaltuustossa.

Lisää liikuntaa

Poistumme varastosta uuden hienon liikuntatilan kautta. Rauta nousee nuorten miesten käsissä kadehdittavan kevyesti.

“Meidän työpaikkaosastomme ehdotti liikuntatilan perustamista työssä jaksamisen lisäämiseksi. Työnantaja hyväksyi ajatuksen ja tässä tämä nyt on”, sanoo Kim Emil Halvorsen.

Lue lisää Odasta tästä uutisesta tai PAMin toukokuun jäsenlehden numerosta.