Hyppää sisältöön
Etusivu » Ajankohtaista » Uutishuone » Euroopan komissiolta esitys yritysvastuusääntelystä
Uutiset

25.02.2022 10:02

Euroopan komissiolta esitys yritysvastuusääntelystä

PAMin kansainvälisten asioiden asiantuntija Mari Taivainen pitää lakiesitystä askeleena oikeaan suuntaan, mutta sen soveltamista ainoastaan suuriin yrityksiin liian suppeana.

Pitkään odotettu yritysvastuulaki velvoittaisi suuryritykset kartoittamaan toimintansa ihmisoikeus- ja ympäristövaikutukset ja kantamaan vastuuta globaaleista hankinta- ja tuotantoketjuista.

Euroopan komissio antoi keskiviikkona 23.2. direktiiviesityksen yritysvastuulaista, joka asettaa ensimmäistä kertaa yrityksille lakisääteisen velvollisuuden kunnioittaa ihmisoikeuksia ja noudattaa asianmukaista huolellisuutta toiminnassaan sekä niiden arvoketjuissa.

Yritysvastuulain ytimessä on YK:ssa määritelty ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoite (due diligence), joka käytännössä tarkoittaa sitä, että yritysten on kartoitettava oman toimintansa ja tuotantoketjujensa ihmisoikeusriskit ja toimittava mahdollisten ongelmien ehkäisemiseksi.

Vaikka monet yritykset ovat vapaaehtoisesti ryhtyneet toimiin oman toimintansa vastuullisuuden varmistamiseksi, tällä hetkellä ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ei ole säädetty laissa. Siksi EU-tasolla on valmisteltu yhteistä sääntelyä, jolla lakisääteisesti velvoitetaan yrityksiä puuttumaan, korjaamaan ja viestimään niiden tuotantoketjuissa tapahtuvista ihmisoikeusrikkeistä ja ympäristötuhoista.

”Kun tässä puhutaan ihmisoikeuksista, puhutaan erityisesti työntekijöiden oikeuksista ja niiden kunnioittamisesta. Yritysvastuulakia tarvitaan esimerkiksi takaamaan kaikille työntekijöille järjestäytymisoikeus ja ennaltaehkäisemään lapsityövoiman ja työntekijöiden hyväksikäyttöä”, sanoo PAMin kansainvälisten asioiden asiantuntija Mari Taivainen.

Suurin osa yrityksistä jää sääntelyn ulkopuolelle

Direktiiviesityksen mukaan yritysvastuulaki tulisi kattamaan suuret yli 500 työntekijää työllistävät yritykset, joiden maailmanlaajuinen nettoliikevaihto on 150 miljoonaa euroa. Myöhemmin se laajenisi koskemaan myös yli 250 työntekijää työllistäviä yrityksiä, joiden nettoliikevaihto on yli 40 miljoonaa euroa, jos vähintään puolet niiden liikevaihdosta tulee korkean riskin toimialoilta, kuten tekstiili- ja kenkäteollisuudesta, kaivosteollisuudesta tai maataloudesta. Lisäksi sen piiriin kuuluisi myös EU:ssa toimivat unionin ulkopuoliset yritykset, joiden liikevaihto ylittäsi edellä mainitut kynnykset.

Kun EU:n alueen yrityksistä 99 % on pieniä ja keskisuuria, esitetty yritysvastuulaki koskisi pääasiassa suuria yrityksiä, joita on 1 % EU-alueen yrityksistä.

”Tärkeää on se, että nyt luodaan sitovaa sääntelyä eikä ihmisoikeusperustainen huolellisuus ole enää vapaaehtoisuuden varassa.”

Vielä vuosi sitten Euroopan parlamentti hyväksyi suurella äänienemmistöllä ehdotuksensa ensimmäisestä kattavasta yritysvastuulainsäädännöstä Euroopassa. Parlamentin mietintö oli ennennäkemättömän laaja, sillä se koskee kaikkia toimialoja ja sitä voidaan soveltaa kaiken kokoisiin yrityksiin. Keskiviikkona julkaistussa Euroopan komission esityksessä yritysvastuulaki jäi kuitenkin odotettua kauemmaksi monien sitä vaatineiden järjestöjen, yritysten ja europarlamentaarikoiden alkuperäisestä ja kunnianhimoisesta tavoitteesta.

”Tässä otetaan askel oikeaan suuntaan. Tärkeää on se, että nyt luodaan sitovaa sääntelyä eikä ihmisoikeusperustainen huolellisuus ole enää vapaaehtoisuuden varassa. Hyvää on myös se, että suurimpien yritysten pitää huomioida liiketoimintastrategiassaan Pariisin ilmastosopimus eli tavoite rajoittaa ilmaston lämpeneminen korkeintaan 1,5 asteeseen”, kommentoi Taivainen.

Puutteena esityksessä hän näkee erityisesti sen suppean soveltamisalan.

”Kun tämä koskee vain pientä osaa yrityksistä, niin sen vaikutukset jäävät väistämättä vähäisiksi. On tärkeä muistaa, että juuri pienten ja keskisuurten yritysten arvoketjuissa on havaittu eniten ongelmia esimerkiksi työntekijöiden oloissa. Lisäksi lakiesitys jättää esimerkiksi ammattiliittojen roolin hyvin pieneksi – liian pieneksi. Toivon, että nämä esiin nousseet puutteet huomioitaisiin yritysvastuulain jatkokäsittelyssä”, Taivainen sanoo.

Kansallinen yritysvastuulainsäädännön valmistelu käynnissä

PAM on ajanut yritysvastuulakia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla jo vuosien ajan ja ollut mukana #ykkösketjuun-kampanjassa, jonka tuloksena yritysvastuulaista tehtiin kirjaus Suomen nykyiseen hallitusohjelmaan. Tällä hetkellä työ mahdollisen kansallisen yritysvastuulainsäädännön valmistelemiseksi on parasta aikaa käynnissä.

Taivainen pitää tärkeänä, että valmisteilla oleva yritysvastuulaki säädettäisiin mahdollisimman pian. Lain valmistelusta vastaava työministeri Tuula Haatainen ilmoitti helmikuussa tulevansa esittelemään hallituspuolueille lakihankkeen, joka olisi mahdollista toteuttaa vielä tällä hallituskaudella. Ranskassa, Saksassa ja Norjassa yritysvastuulaista on jo säädetty kansallisella tasolla.

”Yritysvastuulailla on kiire. Jokainen päivä ja tunti ilman sitovaa lakia tarkoittaa sitä, että ihmisoikeuksia poljetaan joka puolella maailmaa”, Taivainen sanoo.

Minna Raitapuro

Avainsanat:

EU kestävä kehitys lainsäädäntö

Lue seuraavaksi

Näytä kaikki

Haku