Jatkuvat kilpailutukset lisäävät vartijoiden huolta työturvallisuudesta

Pohjois-Savon käräjäoikeus tuomitsi marraskuussa vankeuteen miehen, joka puukotti kahta vartijaa Iisalmen Citymarketissa elokuussa. Työvuorossa ollut vartija kielsi miestä tupakoimasta sisällä, jonka jälkeen mies hyökkäsi tämän kimppuun. Liikkeessä sattumalta vapaalla ollut vartija huomasi tilanteen ja riensi apuun, mutta loukkaantui myös itse.

Tämä ja monet muut vartijoiden työssään kohtaamat vaaratilanteet ovat herättäneet kasvavaa huolta työtekijöiden turvallisuudesta vartiointialalla. Avarn Security Oy:n luottamusmies ja turvallisuusalan ammattiliitto Turva ry:n puheenjohtaja Arttu Korhosen mukaan julkisuuteen päätyy kaikista tapauksista vain jäävuoren huippu.

”Yksintyöskentely on työturvallisuusriski. On paljon isoja toimintoja, kuten automarketteja ja sairaaloita, joissa työskennellään tällä hetkellä yksin isojen asiakasmassojen keskellä”, hän sanoo.

Työpari tuo turvaa

Vartijat kohtaavat työssään päivittäin uhka- ja vaaratilanteita, kerrotaan alan suurimmista yrityksistä, Avarn Security Oy:stä ja Securitas Oy:sta.

”Vaaratilanteet eivät tietenkään aina johdu yksintyöskentelystä, mutta vartijalla on paljon paremmat valmiudet puuttua kohdehenkilön toimintaan, jos hänellä on apunaan työpari kuin että olisi yksin”, sanoo Avarn Securityn työsuojeluvaltuutettu Sampsa Laine.

Suurin osa sattuneista työtapaturmista ei hänen mukaan liity suoraan siihen, että joku olisi tahallaan vahingoittanut vartijaa tai järjestyksenvalvojaa, vaan ne tapahtuvat heidän joutuessa puuttumaan kohdehenkilön vastarintaan.

Vaikka tilanteen tai henkilön saisi hallintaan yksinkin, vartijoiden tai järjestyksenvalvojien on helpompi hoitaa voimankäyttötilanteet turvallisesti kaikkien osapuolten kannalta suuremmalla ylivoimalla.

”Sillä, että työntekijöitä on useita, on myös ennalta ehkäisevä vaikutus. Se voi lannistaa vastapuolen niin, että he eivät lähde edes kokeilemaan tai haastamaan”, Laine sanoo.

Securitas Oy:n työsuojeluvaltuutettu Sami Enonkoski on samaa mieltä. Hän kertoo yksintyöskentelykohteissa tapahtuvien uhka- ja vaaratilanteiden olevan nousussa. Yhtenä syynä siihen hän pitää työvoimapulasta kärsineelle alalle tulleiden uusien työntekijöiden kokemattomuutta vaaratilanteiden arvioimisessa.

”Muistutamme työntekijöitämme usein siitä, että heidän on aina arvioitava tarkasti riittääkö heidän rahkeet tilanteen turvalliseen hoitamiseen yksin.”
 

Vastuullinen ostaja huomioi työturvallisuuden

Jatkuvat kilpailutukset vaikuttavat erityisesti julkisen sektorin kohteissa siihen, kuinka monen vartijan tai järjestyksenvalvojan työpanoksen asiakas hankkii vartiointiliikkeeltä.

Siinä missä tulli-, pelastus-, rajavartiointi- tai poliisityötä tehdään aina parityönä, vartijan työpari voidaan nähdä lisäkuluna.

”Esimerkiksi kauppakeskuksessa on voinut olla aiemmin kolme vartijaa. Kun vartiointityö kilpailutetaan, voi toinen toimija tarjota samaa palvelua edullisemmin kahdella vartijalla ilman, että mietitään työntekijöiden turvallisuutta”, Korhonen sanoo.

Hän peräänkuuluttaa turvallisuuspalvelujen ostajilta vastuuta turvallisuusalan työntekijöiden turvallisuudesta ja vaaratilanteiden ennaltaehkäisystä.

”Jos aina alhaisin hinta ratkaisee, niin se on monesti myös työturvallisuuden hinta, jos jotain sattuu. Riskit siinä kasvavat tarpeettomasti.”

Selkeämpiä pelisääntöjä

Yksityinen turvallisuusala on Suomessa erityissäännelty toimiala, jonka toimintaa säätelee muun muassa työturvallisuuslaki ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista.

Lainsäädännöllä on määritelty se, kuinka monta järjestyksenvalvojaa yleisötapahtumissa, kuten esimerkiksi konserteissa tai jääkiekko-otteluissa, tulee olla paikalla. Mikään laki ei kuitenkaan tällä hetkellä määrää sitä, kuinka monta vartijaa tai järjestyksenvalvojaa esimerkiksi kauppakeskuksessa tai sairaalassa täytyy olla.

“Monille asiakkaille halvin hinta ratkaisee.”

Vaikka työsuojeluviranomainen määräisi vartiointialan yrityksen lähettämään tiettyyn kohteeseen esimerkiksi kaksi vartijaa, palvelun ostajan on mahdollista kiertää määräys vaihtamalla vartiointiliikettä sellaiseen, jolle vastaavaa määräystä ei ole annettu.

”On paljon asiakkaita, jotka ovat investoineet hyvin turvallisuuspalveluihin ja ymmärtävät riittävien henkilöstöresurssien merkityksen. Mutta valitettavasti paljon on myös niitä, joille vain halvin hinta ratkaisee”, kommentoi Sami Enonkoski Securitas Oy:stä.

Luottamushenkilöt ovat yhtä mieltä siitä, että alalle tarvittaisiin asiakas-, kävijä-, tai potilasmääriin perustuvaa sääntelyä, joka velvoittaisi yksityisten turvallisuuspalvelujen ostajat mitoittamaan henkilöresurssit kunkin kohteen mukaan.

”Työturvallisuus ei välttämättä tule voimankäyttövälineistä, vaan monesti työkaveri on paras turvallisuuden takaaja”, Turva ry:n puheenjohtaja Arttu Korhonen muistuttaa.
 

Työtapaturmavakuutuskeskuksen (TVK) vuosien 2016-2020 tilastojen mukaan vartijoille sattuu 700-900 työtapaturmaa vuosittain. Suurin osa tapaturmista tapahtuu julkisissa työympäristöissä, joita ovat esimerkiksi kauppakeskukset tai liikenneasemat ja julkiset liikennevälineet. Toiseksi eniten työtapaturmia tapahtuu myymälöissä, joiden osuus on noussut viimeisten viiden vuoden aikana.