Etusivu » Työelämäopas » Työsuojelu ja työturvallisuus » Työhyvinvointi » Varhaisen tuen malli Viimeksi päivitetty: 29.06.2023 Varhainen tuki edesauttaa työkyvyn säilymistä Työkyvyn varhainen tuki tarkoittaa toimenpiteitä, joilla edistetään työkykyä ja estetään sen heikkenemistä pitkällä aikavälillä. Työntekijällä on oikeus saada tukea työkyvylleen. Työsuojelu ja työturvallisuus Epäasiallinen kohtelu ja häirintä Työhyvinvointi Työterveyshuolto Työyhteisön ilmapiiri Kuormitus työssä Ammattitaudit Työkyky ja tyky-toiminta Varhaisen tuen malli Huumetesti Osatyökykyisyys KIILA-kuntoutus Ikääntyneiden työssä jaksaminen Työsuojelu työpaikalla Työympäristö Työtapaturmat Yhdenvertaisuus työpaikalla Työpaikoilla tulisi olla käytössä varhaisen tuen/välittämisen/puuttumisen malli, jossa määritellään työnantajan ja työterveyshuollon vastuut työkykyasioiden ja sairauspoissaolojen hallinnassa. Mallissa sovitaan työkyvyn alenemisen hälytysmerkeistä sekä mahdollisista puheeksiottokäytännöistä. Varhaisen tuen toimenpiteillä pyritään tukemaan työkykyä ja ehkäisemään työkyvyttömyyttä. Toimenpiteet työkyvyn varhaiseksi tukemiseksi sovitaan työpaikalla yhdessä työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon kesken. Työkykykeskusteluun osallistuvat esihenkilö ja työntekijä Tyypillisesti varhaisen tuen toimintamallin ensimmäisessä vaiheessa esihenkilö ja työntekijä käyvät työkykykeskustelun tai varhaisen tuen keskustelun. Aloite keskusteluun voi tulla esihenkilöltä, työntekijältä itseltään, työsuojeluvaltuutetulta tai työterveyshuollosta. Jos työntekijä haluaa, esihenkilön lisäksi keskusteluun voivat osallistua myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies. Keskustelussa käydään läpi, miten työkykyongelma näkyy työssä ja mitkä ovat työntekijän voimavarat ja rajoitteet. Keskustelun tulee keskittyä työhön liittyviin asioihin kuten työntekijän osaamiseen, työn kuormitustekijöihin, työolosuhteisiin, työergonomiaan, työvälineisiin, johtamiseen ja työilmapiiriin. Työntekijä voi ottaa itse esille yksityiselämästä johtuvia kuormitustekijöitä, jos kokee sen tarpeelliseksi, mutta työnantajan tehtävä ei ole udella niitä. Keskustelussa ei myöskään ole aiheellista puida työntekijän mahdollisia sairaustietoja Yhdessä sovitaan, miten työkykyä voidaan tukea ja mitä muutoksia työssä tai työolosuhteissa mahdollisesti pitää tehdä. Sovitut toimenpiteet toteutetaan ja niiden vaikutuksia seurataan. Työterveysneuvotteluun osallistuvat työntekijä, esihenkilö ja työterveyshuolto Jos esihenkilön ja työntekijän välisessä työkykykeskustelussa tulee ilmi terveysongelmia tai keskustelu ei johda toivottuun lopputulokseen, pyydetään työterveyshuoltoa järjestämäänpidetään työterveysneuvottelu. Työterveysneuvottelu pidetään usein myös silloin, kun työntekijä palaa pidemmältä sairauslomalta työhön. Työterveysneuvottelussa ovat läsnä työntekijä, työterveyshuollon edustaja sekä esihenkilö. Jos työntekijä haluaa, keskusteluun voi osallistua myös työsuojeluvaltuutettu, luottamusmies tai muu työntekijän tukihenkilö työpaikalta. Neuvotteluun osallistuvalla lääkärillä pitää olla hoitosuhde työntekijään, ja hänen on tunnettava työntekijän sairaushistoria sekä sairauden aiheuttamat työrajoitteet. Usein työntekijä käykin ennen työterveyskeskustelua yksin lääkärin vastaanotolla. Työterveysneuvottelussa etsitään mahdollisuuksia keventää tai muokata työntekijän omaa työtä siten, että jatkaminen siinä olisi mahdollista. Neuvottelussa käsitellään työntekijän työkykyä. Lääkäri kertoo, millaisia rajoituksia mahdolliset sairaudet tai sairauksista toipuminen asettaa työnteolle, millaiset työtehtävät edistävät toipumista ja millaiset taas voivat vaarantaa paranemisen. Ilman työntekijän nimenomaista lupaa lääkäri ei kerro varsinaisia sairauksia. Neuvottelussa haetaan kaikille osapuolille hyvää ratkaisua Neuvottelussa haetaan kaikkien osapuolien kannalta hyvää ratkaisua ja suunnitellaan mahdolliseen työhön paluuseen tarvittavat työn kevennykset ja muokkaukset. Samalla huomioidaan myös esimerkiksi osasairauspoissaolon mahdollisuus. Joskus ratkaisu voi olla siirtyminen yrityksessä määräajaksi tai pysyvästi toisiin, työkyvylle sopivampiin tehtäviin. Jollei se ole mahdollista, ratkaisuna voivat olla myös ammatillinen kuntoutus tai uudelleen koulutus, jolloin myös eläkevakuutusyhtiö osallistuu kustannuksiin. Jos työhön palaajan työtehtäviin tehdään määräaikaisia tai pysyviä muutoksia, työntekijän ja esihenkilön olisi hyvä sopia, miten muutoksista kerrotaan muulle työyhteisölle. Näin vältetään mahdollinen eripura, jonka epäilys epätasa-arvoisesta kohtelusta voi aiheuttaa. Avoimuus lisää ymmärrystä ja luottamusta työpaikalla. Hyödyllisiä linkkejä Työterveyslaitos: Työkyvyn varhainen tuki Työturvallisuuskeskus: Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kela: Osasairauspäiväraha Lue myös Työterveyshuolto – työnantajan lakisääteinen velvollisuus KIILA-kuntoutus – hyvinvointia työssäkäyville Ikääntyneiden työssä jaksaminen – työjärjestelyt, kuntoutus, tuet
